Keikkarapsa: Grillibileet

| Aiheet: Yhteisö | Kirjoittaja:

Anssi Kela + bändi la 15.6.2019 Lidl Kesäkiertue, Kansalaistori, Helsinki

Nyt on kesä, festarikausi ja muusikoiden perheet ovat siirtäneet nämä rasittavat tiluttelijat ulkoruokintaan seuraaviksi pariksi kolmeksi kuukaudeksi. Lähdetään siis tutkimaan, miltä Anssi Kelan festarikeikkasetti näyttää tänä vuonna. Tai no täällä Lidlin Grillimaisteri-tapahtumassa (vai mikä Lidl Kesäkiertue tämä nyt onkaan nimeltään) Anssille ei ole varattu soittoaikaa kuin puolisen tuntia, kun normifestareilla sitä on yleensä noin tunnin verran (ja normikeikalla, jolla ei ole selkeää aikarajaa, tältä porukalta tulee musiikkia yleensä puolentoista tai jopa kahden tunnin edestä), mutta jos nyt saisi edes jonkinlaisen käsityksen tämän kesän festarisetistä.

Tässähän on monta jännitysmomenttia sen lisäksi, että ei ole muutamaan viikkoon ollut Anssin keikoilla: Anssi on facebookissa kertonut, että on blondannut hiuksensa. Oho, onkohan se mies nyt ihan eri näköinen kuin ennen? Kaveri, joka oli eilisellä Vaasan festarikeikalla, kertoi, että Anssilla oli yllään basistintakki eli pitkä takki. Oho, eihän sillä koskaan ennen? Ja se suurin (ja oikeasti ainoa musiikillisesti merkittävä) juttu on tietenkin se, että tänä kesänä Anssin bändissä kitaristin tonttia hoitaa Mikko Kosonen eikä Tuomas Wäinölä. Olemme jo kuuden vuoden ajan tottuneet näkemään Tuomaksen Anssin vasemmalla (yleisöstä katsoen) puolella, mutta nyt erilaiset hevikuviot ovat houkutelleet tämän pitkätukan parille muulle kesäkiertueelle (Marko Hietala ja Raskasta Iskelmää), ja Anssi ottanut tuuraajan tämän kesän tapahtumiin.

Tämä kesätapahtuma on pääasiassa joku grillauskilpailu, mutta musiikillisesti se on melkoisen perinteinen festari, ja se on tietenkin se puoli tässä jutussa, joka kiinnostaa enemmän. Täällä on peräti neljä esiintyjää tarjolla grillauksen lisäksi, tapahtuma on aivan Helsingin ytimessä eli Kansalaistorilla ja se on vielä ihan ilmainen. Saisiko sieltä grilliruokaakin? Otetaanpa metro alle ja siirrytään tutustumaan paikan antimiin.

Etukäteen olimme ajetelleet katsoa Anssin lisäksi vain hänen settiään edeltävän Jannika B:n keikan, mutta osumme paikalle jo silloin, kun päivän ensimmäinen esiintyjä Ilta on päättämässä omaa settiään. Seuraamme keikan loppua parin biisin verran. Hyviä biisejä, hyvä bändi, hyvä esiintyjä mutta nuoren naisen ääni ei nyt kyllä ihan riitä näihin kappaleisiin. Ei jatkoon.

Kiertelemme hetken katsomassa alueen tapahtumia ja koska on jo hieman nälkä, siirrymme hankkimaan sapuskaa paikan ainoalta ruokakojulta. Grilliannokset ovat järkyttävän halpoja, joten hieman uskallamme epäillä niiden laatua ja kokoa, mutta ainakin minun valintani eli makkaraperunat (no siis ollaan festareilla, mitä muutakaan?) on aivan LOISTAVA. Kun itse Hans Välimäki on asialla, jostain niin arkisesta ja helposti pilattavasta kuin makkaraperunoista saadaan aikaiseksi todella huikea gourmet-annos mahtavine majoneesikastikkeineen ja tulisine chiliviipaleineen.

Syönnin jälkeen onkin jo aika siirtyä korkean, komean lavan edustalle Jannika B:n keikkaa odottamaan kolmen hengen voimin. Samalla seuraamme screeneiltä grillauskisaa ja kuuntelemme juontaja Anssi Honkasen höpinöitä. Jannikan viisimiehinen bändi (rummut, basso, kitara, koskettimet, saksofoni) nousee lavalle ja nyt siellä on Jannikakin. Iloista, vauhdikasta poppia, joka sopii hyvin Jannikan äänelle. Vain pari biisiä näistä on minulle entuudestaan tuttuja. Kun netistä selvittelee asioita, setissä taisi olla kappaleita lähinnä Jannikan uusimmalta albumilta, ja nämähän ovat isolta osin hänen itse tekemiään! Ei mikään turha tähtönen siis. Kiinnostavat sanoitukset kertovat parisuhdekiemuroista ja nuoren naisen ahdistuksesta.

Jannikalla alkaa selvästi olla normaalit keikkarutiinit hallussaan, sillä hän singahtelee juuri sopivasti lavaa pitkin, pelehtii bändin poikien kanssa, astuu välillä korkeakorkoisilla korkkareillaan varovasti lavan edustan isojen kaiutinkaappien päälle ja laulaa iloisesti koko yleisölle. Tätä on mukava katsella ja kuunnella.

Jannikan settilista

Riisu kokonaan
Löydät mut uudestaan
En luovu susta koskaan
Kaksi jotka pelkää
Aamun takana
Aplodit mulle
Seuraavaan elämään

Jannikan jälkeen pidämme paikkamme etuaidalla ja jäämme seuraamaan roudausta. Jannikan kamat katoavat pikavauhtia lavalta ja sinne alkaa ilmestyä Anssin soittokamoja. Valmiiksi kootut rummut popsahtavat yllättäen lavan takaosaan (onko siellä joku nosturi?) ja kohta Ville Kela jo astelee niiden luokse tutkimaan soittopistettään. Mikko Kosonen työntää oman kitaravahvistimensa paikoilleen, Saara Metsberg näkyy lavan takaosassa puuhailemassa kosketinpisteellä ja Anssi Kelakin tuo Mad Professorin paikoilleen ja testaa kohta kitaroitaan. Anssin hiuskuontalo näyttää oikein hyvältä, eikä se olekaan niin vaalea kuin kuvat antoivat ymmärtää. Lopulta Antti Karisalmikin näyttäytyy lavalla bassoineen. Vilkuttelemme bändiläisille.

Seuraavan tunnin verran seuraamme lavalla esiintyvää Lido Lohikäärmettä, DJ + saksofonisti -parivaljakkoa sekä sivuscreenin kautta näkyvää grillauskisaa. Osa ruoka-annoksista näyttää todella kivoilta, ja on hauska kuunnella, kun kilpailijat kertovat niistä. Paikalle saapuu pikku hiljaa melkoinen määrä tuttuja. Grillauskisan ensimmäinen erä menee muutaman minuutin yliaikaa, mutta kohta, ihan kohta on Anssin esiintymisvuoro.

No niin, nyt yksi Anssi (Honkanen) spiikkaa toisen Anssin (Kela) sisään, ja esiintymisvaatteet päälleen vetänyt bändi ilmestyy paikalle. Millalla lähtee, ja mitä Anssilla onkaan päällään? Tämä on se huhuttu basistintakki, ja sehän on joku ihan uusi esiintymisvaate! Pitkä musta takki, jonka selässä on iso AK-logo ja olkapäillä on kimaltelevia paljetteja. Taatusti mukavampi kesäkeikkojen asuste kuin kuuma nahkatakki. Tuota flanellia haluaisin lainata, jos hoikan Anssin tamineet mahtuisivat minulle päälle. Anssi hoi, muista pitää tuo sievä takki kaukana Kososen esiintymisasusta, sillä reikien määrästä päätellen hänellä on vaatekaapissaan pahempi koiepidemia.

Tiukan Millan päälle siirrytään suoraan Puistoon, jossa ilta viilenee samalla kun täällä Kansalaistorilla aletaan lavan edessä vähentää vaatetusta. Tässä lavan varjossa ei ole kovin kuuma, mutta jo yksi biisi on riittänyt hyvin lämmittämään meidät ja nyt maailma matkaa radallaan käsiemme kannattamana. Tässä välissä Anssi ehtii pitää lyhyen spiikin, ihastelee aurinkoista säätä ja julistaa kesän alkaneeksi. Seuraava biisi on omistettu kaikille levottomille, ja se menee näin, yy-kaa yy-kaa-koo-uh! Anssi ja Mikko uhittelevat toisilleen kitaroidensa kanssa ja Anssi purkaa välillä paineitaan ilmanyrkkeilemällä. Hyvin kulkee!

Anssi antaa kitaransa pois, kertoo varastetusta biisistä ja vannottaa meitä pitämään salaisuuden. 2080-luvulla soi Anssin hienona, mahtipontisena versiona bändin pannessa taustalla parastaan samalla, kun sen nokkamies kurkottelee kohti yleisöä lavan edustan isojen kaappien päällä ja loikkii vaarallisen näköisesti kaapilta toiselle. Sannin alkuperäinen versio tästä biisistä soi aina välillä radiossa, ja kyllä tämä Anssin versio vain on niin paljon parempi. Ei sen Sannin version tahdissa tällä lailla voi nostaa kättä kohti taivasta kertosäkeissä. Stadionrokkia!

Anssi hakee kitarateknikoltaan lavan sivusta punaisen Gretschin ja huuliharpun, eli nyt on Ilveksen tarinan aika. Tarina kertoo isoja lavoja valloittaneesta muusikosta, listojen ykkösestä joka ei menestyksestä ja fanien rakkaudesta huolimatta jaksanut elää, vaan teki itsemurhan jonkun keikan jälkeen. Anssi näyttelee lavalla elein ja ilmein milloin rakkauttaan osoittavia faneja, milloin parvekkeen kaiteella tasapainoilevaa ja viimeiseen loikkaansa lähtevää Ilvestä. Älä hyppää, Ilves!

Anssi hyppää, mutta onneksi vain kaiutinkaapin päälle, osoittaa kitaraansa ja tuttu riffi käynnistyy normaalia niukemmin lisäkuvioin. Anssi harppaa takaisin lavalle, huutaa mikrofoniinsa että nyt luetellaan ammatteja ja me saamme kaikki olla yhdessä muurareita, taksikuskeja ja suutareita! Me voimme muuttaa maailmaa! Tai no muutetaan maailmaa joskus toiste, nyt keskitytään tanssimiseen ja mukana laulamiseen. Sanoituksessa kaunis Jasmin kertoo tänään osuvasti, kuinka hän pääsi Grillimaisteri-finaaliin.

Ja höh, siinäkö se jo oli? Mutta ei voi mitään, ennaltahan jo tiedettiin, että näiden festareiden aikataulu on tiukka ja päivän nimekkäille artisteille on jaettu vain minimaalisen lyhyet soittoajat. Mutta ai jai, mikä mainio makupala tämä olikaan, tavattoman tiivis, vauhdikas ja mukaansatempaava hittikimara koreografioineen. Anssi ei juuri aloillaan pysynyt ja hänen sivuillaan Antti ja Mikko käyttivät myös lavan pintaa hyväkseen, ja piuhaton Antti vaelsi kerran jopa Kososen tontille asti. Taustalaulut kulkivat upeasti Saaran, Antin ja Mikon laulaessa. Mutta nyt jäi kyllä iso nälkä, tätä tarvitaan selvästi lisää! Kotimatka ja loppuilta kuluvatkin Anssin kesän keikkakalenteria tutkiessa ja välimatkoja pohtiessa.

Anssin settilista

Milla
Puistossa
Levoton tyttö
2080-luvulla (Sanni cover)
Ilves
1972