Keikkarapsa: Kätevästi kotiin kannettuna

Anssi Kela Wolt-keikka (soolo) la 19.6.2021 Helsinki

Oho, Anssi Kelan ja satsin muitakin artisteja pystyy tilaamaan Wolt-ruuantilauspalvelun kautta keikalle! Saataisiinko me porukka kerättyä kasaan, kun keikalle saa osallistua korkeintaan kuusi henkeä? Okei, saatiin ja vielä helposti. Seuraava ongelma: keikan on oltava Helsingissä enemmän tai vähemmän yksityisessä paikassa, ja meistä kukaan ei ole helsinkiläinen. Lisäksi on oltava katos, ja paikan on oltava sellainen, että sinne ei tunge ulkopuolisia. No, emmeköhän pysty keksimään jotain, mietitään… Joo, tutkitaan puistoja, koulujen pihoja ja muita vastaavia paikkoja ja etsitään sopiva keikkapaikka, sillä säännöt eivät määrää, että sen olisi oltava jonkun yksityisasunto! Pakkohan Helsingistä jotain on löytyä, ja niin löytyikin, erään koulun katettu etupiha hyvin hiljaisen pikkukadun varrella.

Seuraava homma on biisien valinta. Anssin Wolt-keikka on määritelty tarkalleen kolmen kappaleen mittaiseksi (osalla muista artisteista oli pidempiäkin tarjolla), ja esitettävät kappaleet pitää valita tilauksen yhteydessä olevasta toistakymmentä biisiä pitkästä listasta. Koko lista sellaisenaan olisikin hauska setti, mutta nyt äänestämme kappaleista porukalla, ja kolme eniten ääniä saanutta valitaan settiin. Pohdimme biisien järjestystä ja laadimme varmuuden vuoksi myös varjolistan kappaleista, jotka eivät olleet valittavina.

Keikkapäivän lähestyessä koronamääräykset väljenevät, ja Woltin säännöt sallivat nyt 10 hengen osallistumisen. Joukkoomme haalitaan muutama kaveri lisää, ja nyt meitä on yhdeksän. Nyt mukana on myös yksi helsinkiläinen, mutta koska hänellä ei ole omaa pihaa tai terassia, pysymme edelleen vanhassa suunnitelmassamme eli koulun pihan ”lainaamisessa”.

Osa meistä kokoontuu paria tuntia ennen H-hetkeä samalla alueella olevalle ravintolan terassille, ja noin tuntia ennen keikan alkua siirrymme koululle, jonne loput porukasta tulevat suoraan. Istumme pihaa rajaavalla muurilla jutellen ja arvaillen, missä päin pääkaupunkiseutua Anssi mahtaa nyt olla keikalla, ja kuinka monta keikkaa tälle päivälle on mahtanut mahtua. Kello lähestyy tasaa, ja nyt alkavat kädet hiota. Tuliko Woltille annettua oikea osoite? Tuoko Wolt meille puoli tuntia myöhässä ihan jäähtyneen Anssin? Mahtaako Wolt-kuski käyttää autoa, skuuttia vai fillaria, ja mahtuuko Anssi Woltin käyttämään kuljetusboksiin? Tuleeko Anssi uudella KITT-autollaan? Sotkeeko Wolt tilauksen, ja Anssin sijasta saammekin Antti Tuiskun, tai kenties Tauskin?

Joku isompi auto lipuu ohi ja kuikuilemme sitä kaulat pitkänä. Ei, ei ollut tuo. Eikä tuo moottoripyöräkään. Yli lentää pari kuumailmapalloa, mutta ne eivät tiputa kohdallamme kyydistään ketään. Kadun päässä näkyy joku auto mutta ei, se kääntyy tuonne sivukadulle, ei siis sekään. Kello on nyt tasan, eikä kadulla näy muuta liikettä kuin joku kävelijä. Jolla on mustat vaatteet, ja ei kai hän vain kanna kitarakoteloa? Oho, on se Anssi!

Kesäisen kevyesti pukeutunut Anssi tosiaan ilmestyy paikalle ihan yksin kävellen, ilman tilausohjeissa mainittua kuskia tai teknikkoa. Tämä on päivän viimeinen Wolt-keikka, ja hän on laskenut kuskinsa jo lähtemään. Kysymme Anssilta, missä hän haluaisi esiintyä, ja hän valitsee ”lavan” paikaksi muutamaa porrasaskelmaa pihan tasoa korkeammalla olevan sisäänkäyntikatoksen. Puut peittävät mukavasti auringon. Tänään ei tarvita mitään äänenvahvistusta tai sähköä, sillä näin pienelle porukalle keikka toimii aivan luomuna. Kun artistille varattu vesipullokin on tuotu ”lavan” kulmalle ja Anssi on varmistanut biisien järjestyksen, minikeikka on valmis alkamaan.

Piirrä minuun tie. Kuinka tätä kaunista kappaletta onkaan ollut ikävä! Ja kuinka ihanaisesti se soi tässä maagisessa kesäillassa. Kappaleen päätyttyä jostain kadun toiselta puolelta kajahtaa römeä miesääni: ”Saisit soittaa täällä useamminkin!” Ja Anssi vastaa että joo, tästähän voisi tulla ihan perinne. Kadulle on pysähtynyt myös joku pariskunta kuuntelemaan.

Toinen biisi on uutukainen Sut puhallan pois. Hieno kappale ja komeaa tunnelman kuvausta, kun kappaleen kertoja pyrkii pyyhkimään vaikeudet mielestään keskittymällä juoksemiseen. Osa meistä sai jo kuulla tämän muutama päivä sitten Vaasassa, osalle tämä on sen ensiesitys. Ai kun tässä olisi mukava ulista mukana etenkin lopussa, mutta nyt ei oikein voi, tällä keikalla ei todellakaan halua peittää Anssin ääntä omalla mölinällään. Viimeiseksi on säästetty Aamu, koska se on valitsemastamme kolmikosta nopeatempoisin, ja nyt voimme antaa itsellemme luvan taputtaa mukana ja vähän laulaakin!

Keikka on nyt ohitse. Anssi pakkaa saman tien kitaransa koteloon ja kadulle pysähtyneet ihmiset jatkavat matkaansa. Kukaan ei ole soittanut poliisia tai tullut valittamaan metelistä, oikein hyvä! Yksi kaveri kadulta tulee kysymään, mistä oikein oli kyse ja kerromme hänelle Woltin keikoista.

Koska Anssilla ei ole enempää keikkoja tänä iltana, hän suostuu jäämään vielä hetkeksi seuraamme juttelemaan. Esille äkkiä nostetuilla karkeilla ja muilla herkuilla saattaa olla tähän suostumiseen osansa. Istumme nyt porukalla koulun etuportaille utelemaan Anssilta KITT-autosta (joka ei kuulemma vielä osaa puhua) ja kesän keikoista sekä kertomaan omia seikkailuitamme keikoilla ja muilla reissuilla. Lopulta Anssi kerää tavaransa, otetaan vielä joku yhteiskuva ja sitten mies poistuu kävellen paikalta. Me jäämme vielä pihalle sulattelemaan pikku keikkaamme ja iloitsemaan siitä, että saimme kokea tämän yhdessä. Elämä ei tunnu niin tautiselta, kun olemme yhdessä kuten ennenkin, ja alkava kesä näyttää oikein mukavalta keikkojen suhteen! Kiitos Anssi ja kiitos Wolt, ties vaikka otettaisiin sama annos uudestaan joskus toiste!

Settilista

Piirrä minuun tie
Sut puhallan pois
Aamu