1.-3.11.2001 VIKING CINDERELLA


Ensimmäiset kokemukseni esiintymisestä laivalla. Kalenteriin on merkattu kolme peräkkäistä iltaa Viking Cinderellalla. Edessä on suuri merimatka – tuleeko maakravuista matruuseja?

Astumme torstaina purteen tietoisina siitä, että iltapäiväksi ja illaksi Suomenlahdelle on säätiedotuksissa luvattu myrskyävää merta ja reimahkoa 26 m/s puhaltavaa tuulta. Miksaajamme Ame on vanhana laivakeikkojen veteraanina innoissaan ja suosittelee, että kunnon aallokossa kannattaa ehdottomasti kiivetä helikopterin laskeutumisalustalle pomppimaan. Kun ponnistuksen ajoittaa juuri oikeaan aikaan laivan ollessa aallon harjalla ennen putoamistaan alaspäin, saattaa tuloksena kuulemma syntyä jopa kolmen metrin korkuisia hyppyjä. Tiedustelemme Amelta, että eikö moisessa loikassa mene jo paikkoja rikki: ”No ei, kun sun pitää joustaa jaloilla, saatana!”

Kaikkien helpotukseksi laiva keinahtelee kovasta tuulesta huolimatta yllättävän vähän. Noustessamme lavalle on tasapainon kanssa kuitenkin oltava tarkkana. Aina välillä äkillinen heilahdus yllättää ja on otettava pari ristiaskelta. On myös metkaa katsella yleisöä. Paatin huojuessa on kuin suuri näkymätön luuta lakaisisi salia ja siirtäisi sadoittain ihmisiä aina puolelta toiselle. Ensimmäinen iltamme merellisissä tunnelmissa on joka tapauksessa menestys.

Perjantaina laivalla on runsaasti väkeä levy-yhtiöstäni ja heidän vierainaan levykauppiaita joka puolelta Suomea. Heti laivan lähdettyä satamasta esiinnyn heille auditoriossa yksin kitarani kanssa. Tämän jälkeen levy-yhtiö tarjoaa minulle juhlallisen ravintolaillallisen, jonka aikana laivan edustaja käy kertomassa, että muutaman pöydän päässä meistä istuu Viking Linen johtaja tyttärensä kanssa. Tytär viettää tänään 14-vuotispäiväänsä ja on kuulemma kova fani, joten enkö voisi käydä onnittelemassa signeeratun levyn kera. Suostun pyyntöön, mutta en arvannut joutuvani osaksi laivan henkilökunnan kulkuetta, joka marssii rytmikkäästi taputtaen ja sädetikkuja suihkien läpi täpötäyden ravintolan. Tilanne on hivenen kiusallinen, mutta ainakin punasteleva päivänsankari näyttää yllättyvän iloisesti.

Illan keikka on surkea. En ymmärrä mikä menee pieleen. Soitamme ihan hyvin ja kaikki sujuu muutenkin suurinpiirtein normaalisti. Laivakaan ei enää keinu, mutta mitään ei vain tapahdu. Musiikki ei nouse siivilleen eikä esityksessämme ole minkäänlaista kipinää. Jälkeenpäin vituttaa. Epäonnistuminen olisi helppo hyväksyä mikäli se johtuisi selkeästi jostain syystä. Mutta kun nyt ei ollut mitään vialla. Paitsi se, että olimme surkeita.

Lauantaiaamuna herään jonkun tullessa ryskyttämään hyttini oven taakse. Häiriköksi paljastuu Pequ Nieminen BMG:ltä, joka kiskoo minut puoliväkisin mukaansa osallistumaan toimittaja Antti Isokankaan järjestämään popvisailuun. Osallistujia laivan auditoriossa on joitakin kymmeniä; levy-yhtiön väkeä ja levykauppiaita. Ensimmäisellä kierroksella kaikki vastaavat kirjallisesti kysymyksiin, jotka ovat mielestäni yllättävänkin visaisia: esim. mistä kaupungista Prince on kotoisin? (Oikea vastaus sivun alareunassa!) Jatkoon pääsee kuusi parasta ja minun pisteeni osoittautuvat ylivoimaisiksi. Karsitaan kaksi parasta finaaliin. Kysymysten taso vaikeutuu entisestään: minkä yhtyeen laulusolistina toimi Michael Des Barres? Olen taas omaa luokkaani ja etenen ennakkosuosikkina finaaliin. Vastaani asettuu Klaukkalan vanha kettu; Olli Nummi BMG:ltä. Kysymykset ovat nyt erittäin pahoja: mistä sanoista tulee lyhenne S.O.D.? Entä EMF? Mitä yhteistä on Abballa ja Metallicalla? Mistä kaupungista tuli Nicepappi –yhtye? (Vastaukset alhaalla!) Ottelemme Ollin kanssa tasaisesti ja maalisuoralle tullaan rinta rinnan: ennen viimeistä kysymystä olemme tasapisteissä! Sitten voittokulkuni murenee: viimeinen kysymys koskee Hurriganesia – en tiedä juuri mitään Hurriganesista! Antti arvuuttaa meiltä kaikkien kuudentoista virallisen Hurriganes –levyn nimiä… Minä muistan vain viisi (Roadrunner, Hot Wheels, 10/80, Tsugu Way ja Live at Metropol). Ollilta irtoaa pari enemmän ja peli on sillä selvä. En ole kuitenkaan kamalan katkera – Olli nimittäin palkitaan Cinderella –risteilyllä… 

Illalla meitä odottaa merimatkamme viimeinen koitos. Päätämme etukäteen, että nyt otetaan revanssi eilisestä ja soitetaan hyvä keikka vaikka väkisin! Lataus onkin eiliseen verrattuna aivan eri luokkaa ja tuloksena on erittäin hieno keikka; paras näistä kolmesta. (Kuriositeettinä mainittakoon, että tämä on myös kaikkien aikojen ensimmäinen keikka, jolla spiikkaan Nummelan miekkaa heiluttaen…) Cinderellalta jää siis lopulta suuhun varsin hyvä, joskin suolavetinen, maku. 


VASTAUKSET:

Prince on kotoisin Minneapolisista.

Michael Des Barres lauloi Power Station –yhtyeessä Robert Palmerin jälkeen.

S.O.D. tulee sanoista Stormtroopers of Death ja EMF sanoista Ecstasy Mother Fuckers.

Sekä Abbassa että Metallicassa vaikuttaa ulkomailla syntynyt jäsen. Metallican Lars 
Ulrich on syntynyt Tanskassa ja Abban Frida Norjassa.

Nicepappi oli kemiläinen yhtye.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.