Videopäiväkirja – osa 1
Eli miten kuvattiin musiikkivideo Anssin biisiin 1972 ja mitä tapahtui videokuvan
ulkopuolella.
Raportti kaikesta olennaisesta.
Pääosissa:
Sami Aaltonen – ohjaaja/tuottaja/käsikirjoittaja
Ville – apulaisohjaaja/leikkaaja
Jarkko – kuvaaja
Sari – kuvausassistentti
Timo – kraana/grip
Jukka – valaisija
Sami – valomies
Antti – lavastaja/järjestäjä/”autokauppias”
Eeva – meikkaaja
Sanna – catering
Paula – tuotantopäällikkö
Niko – tuotantoassistentti
Avustajat – kameran edessä poseeraajat
Lemonator – neljä koomista sivuhahmoa eli bändi
Anssi – sivutyönään näyttelevä levylaulaja
Gretsch 6120 – ihailun keskipiste
ON MAANANTAI, 4.8.2003…
Kuvausryhmän aamu alkaa aurinkoisena kahdeksan jälkeen. Kuvauskalusto haetaan.
Yhdeksän maissa kalusto rahdataan Helsingin Kaarelaan, Suomalais-venäläiselle koululle. Yläkerran käytävään viedään kuvauskamppeet ja äidinkielen luokan kalustusta aletaan pistää uusiksi. Muutama luokka valloitetaan muuhun käyttöön, mm. puku- ja maskeeraushuoneeksi. Pihalle kasataan valonheittimiä. Alakerran ruokalaan katetaan aamupalapöytä.
KÄYTÄVÄ
Klo 10.03 Ruokalassa seisoskelee jo joitakin avustajia ja lisää harhailee remontoitavan koulun pihoilla kohti oikeaa ovea. Missit huudahtavat järkytyksestä kuullessaan että lääkäri on täällä gynekologin roolissa ja toteavat että heidän on syytä pysyä kauempana. Yläkerrassa vääpeli on saanut asusteensa päälleen, mutta kenelläkään ei tunnu olevan selkeää tietoa siitä, miten lakkia pitäisi oikeaoppisesti pitää kainalossa. Kuvaukset kuitenkin aloitetaan armeijan harmaissa.
Klo 10.17 Miss Lohja -finalistit poseeraavat Samin ohjeiden mukaan kameran edessä. Hymyn pitää olla kireä. Ohjaaja selittää näkemystään: ”Perintöprinsessat on niitä hyviä tyyppejä ja voittaja on se ilkeä keskimmäinen jota kaikki vihaa.”
Klo 10.34 Missien kuvaus jatkuu. Raskaana olevat naiset haetaan ruokalasta. Aamuauringon paluuta pilven takaa joudutaan odottelemaan hetki.
Klo 10.45 Perhe kameran edessä. Aurinko porottaa käytävään. Vanhempiensa keskellä pomppivan pojan Nordisk Film -lippis jätetään kuvan ulkopuolelle. Perheen äiti huokaa voivansa synnyttää, jos saa ensin lasin vettä. Paikalle kiikutetaan vesilasi. Äiti on ikionnellinen, mutta onneksi mitään ei tapahdu… Tämä otos saa alkunsa siitä kun Sami tähdentää, että mahan pitää näkyä kunnolla. ”Ai näinkö?” Ohjaajapuolella todetaan nauraen: ”Tuo on ihan hyvä…”
Klo 10.51 Yksinhuoltajaäiti pääsee kameran eteen. Näyttäisi kuulemma jotenkin oudolta jos molemmat raskaana olevat naiset olisivat samassa kuvassa
Klo 11.03 Ohjaajan huuto ”Hei tytöt, teill ei oo mitään hätää, armeija suojaa selustan ja gynekologi on keskellä!” aiheuttaa yleistä hilpeyttä. Etualalla kuvattavana videon tuotantopäällikkö Paula, joka puhuessaan kertoo miten paljon ollaan kuvausaikataulusta myöhässä (”vois vähän pistää vauhtia, muuten jää lounas ja illallinen syömättä”) ja miksi on hyvä olla Torniosta (”porot paskantaa papanoita”). Lääkäri olisi ohjaajan mielestä ansainnut hymypoikapalkinnon poseerauksestaan.
Luokassa lavastaja-järjestäjä-autokauppias Antti toteaa, että 15 cm:n pino ylityöllä tehtyjä kaksipuolisia luokkakuvia vaatii perunajauhoja, että niitä voidaan myöhemmin päivällä heitellä ilman että ne liimautuvat ikävästi yhteen.
Käytävässä kokki ja tarjoilija kuvataan erikseen. Meikkaaja Eeva pääsee myös kameran eteen istumaan.
Klo 11.16 ”Hyvin ollaan aikataulussa”, ohjaaja toteaa. Otoksen huima puhekoreografia: ”Eeva kysyy V:lta kelloo, ja sulla ei oo kelloo, J:lla on kello.” Kello näyttää ”viis vaille viis”. Sami vaatii meikkejä kehiin, jonkun huulipunan/ripsivärin ja pienen peilin. Pöydältä napattu huulipuna on kerrassaan loistava. Eevan loppuhymy kirvoittaa hekotusta ohjaajanpöydän takaa.
Autokauppias on löytänyt ruokalasta perunajauhoja ja jauhottaa luokkakuvia. Käy välillä kiinnittämässä käytävän alvariinsa putoilevia verhoja paikoilleen.
Klo 11.35 Autokauppiaan meikkaustuokio. Antti harkitsee muuttavansa hiustyylinsä vapaa-aikanakin tällaiseksi. Kirkuvankeltaista kravattia ihastellaan myös. Noustuaan meikkauspaikalta autokauppias astelee vielä lavuaarin ääreen ja heittää hanasta vettä kainaloihinsa. Näin saadaan aidompi vaikutelma. Meikkaajan kommentti: ”Voi ei!”
Klo 11.47 Anssi on tullut kouluun! Vieläpä monta minuuttia etuajassa! Levylaulaja löytyy ruokalan puolelta tekemästä tuttavuutta aamupalapöydän kanssa.
Klo 11.57 Luonnontilainen Anssi Hesarin kimpussa. Hänen mielestään tämän kuvan olisi voinut jättää ottamatta, koska hän ei mielestään ole kovin kuvauksellinen. Höpö höpö.
Portaita puoli kerrosta ylöspäin. Sami käskee tehdä poliisin hiuksista ojastapudonneen näköiset.
Klo 12.06 Poliisin ulkoasu aiheuttaa naurunpurskahduksia ja sitä kuvataan sanalla ”ruotsalainen”. Käytössä oleva poliisin haalari on ilmeisesti naisten mallia ja se on lahkeista aivan liian lyhyt. Kenkiäkään ei ole. Ohjaaja päättää, että etualalla seisova poliisi jätetään videoon epäselväksi hahmoksi, koska näky on muuten liian koominen. Kuva kohdennetaan taustalla olevaan hikikainaloiseen autokauppiaaseen.
Klo 12.10 Ruokalan ja yläkerran käytävän väliseen portaikkoon ilmaantui rakennusteline ja kaksi koulua remontoivaa rakennusmiestä. Miehet värvättiin mukaan ammattien kuvaukseen. Nämä herrat ovat siis ihan aitoa tavaraa ja tässä he poseeraavat aidossa ympäristössään. ”Meinaa pientä kiirettä pitää joo”, he toteavat remonttiaikataulustaan.
Samaan aikaan videon apulaisohjaaja Ville joutuu videoitavaksi kamera kädessään.
Klo 12.23 Luokkakuvan valmistelua. Ensin koko porukka katoaa jonnekin taka-alalle ja ohjaaja joutuu huhuilemaan lauman kokoon. Ryhmää asetellaan käytävään, osa on vasta matkalla kuvattaviksi. Kuvauksen alkaessa ohjaaja käskee porukkaa keskustelemaan jotain. Ville aloittaa keskustelun ja höpinä jatkuu: ”jotain juttua…”, ”yläasteella…”, ”ehkä me ollaan sen vanhan oloisia…”
Tämän jälkeen käytävään kuvattavaksi tulee vielä tanssijattareksi pukeutunut naishenkilö, jonka joulukuusimainen asuste kilisee hänen noustessaan portaita. Hänen kuvauksensa jälkeen käytäväosuus on ohi ja väki voi siirtyä ruokalaan lounaalle. Paitsi autokauppias, joka lavastajana pääsee järjestelemään seuraavaa kuvauspaikkaa uuteen uskoon…
TAUKO
Klo 12.41 Patojen ääreen muodostuu pientä jonoa. Lounaana on sopivasti tulista soossia, riisiä ja salaattia sekä muita höysteitä. Taustalla höpisevä YleX soittaa pienen pätkän 1972:aa ja ohjaaja on välittömästi elementissään: ”Hei! Kuvaus!” Sitten hän tarinoi näkkileipään liittyviä muistojaan kyseisestä ruokalasta.
Klo 13.04 Vatsansa täyteen saaneet ohjaaja Sami, kuvaaja Jarkko ja Anssi selvittävät tulevia tapahtumia ruokalassa.
Meikkaaja saapuu paikalle. ”Eeva, ooks sä ilmottanu, et sä kajoat Anssiin?” Nyt on Anssin vuoro siirtyä meikattavaksi – hän kiipeää meikkaajan perässä portaat ylös ja istuutuu tyynesti luokan etupulpetille odottamaan kauneuskäsittelyään. Koululehden haastattelija saapuu paikalle kysymään muutaman kysymyksen Anssilta.
Klo 13.18 Pakkelia naamaan. Eevalla on selkeä suunnitelma Anssin meikistä, mitään erikoista ei kuulemma tarvita. Kuvauskohde on jälleen erittäin hyvä, kuvattava tosin vaikuttaa jälleen hiukan epäileväiseltä, mutta tyytyy kohtaloonsa. Anssi kertoo, että kouluympäristö tuo hänen mieleensä omat kouluajat ja tyytyväisyyden siitä, että kyseiset ajat ovat ohi.
Klo 13.22 Hiusten operointia varten Anssi istutetaan matalammalle tuolille ja hän ilmoittaa haluavansa hiuksensa sekaisin. Huomaa tyhjä katse. Anssi kertoo sen johtuvan siitä, että päässä ei liiku mitään.
Sami tulee myös tarkkailemaan touhuja. Hiukset pystyyn ja kitara käteen niin näyttää rokkarilta. Valmiin kampauksen peilaamiseen käytetään piirtoheittimen peiliä. Yleisen mielipiteen mukaan hiukset ovat ihan hyvin.
LUOKKA
Klo 13.27 Anssi käy tutustumassa kuvausluokkaan. Lavastaja ja kuvaajat häärivät paikalla.
Takaseinään on kiinnitetty vihreitä ”luokkalaisten” nimillä varustettuja pahveja, joissa mm. Roope kertoo, mitä hänestä tulee isona. Kirjahyllyyn tuotujen kirjojen joukosta löytyy mm. useita laskuoppeja, ”Jyrsijän käsikirja” ja joku musiikkiin viittaava opus, osa venäjänkielisiä. Ikkunoihin on laitettu kellertävät verhot. Pulpeteille on ripistelty pölyä (perunajauhoa) aidomman tunnelman aikaansaamiseksi. Kamera jalustoineen on pystytetty opettajan korokkeelle luokan etuosaan ja ohjaajan pöytä on ovensuussa. Opettajan pöytä on siirretty hyötykäyttöön käytävän puolelle ja siihen ilmaantuu myöhemmin limpparia, keksejä ja nameja.
Klo 13.34 Kaikki alkaa vähitellen olla valmista. Savukonetta testataan. Sami kertoo koulun edustajalle, että jos palohälyttimet alkavat ulvoa niin se johtuu vain meistä. Mietitään miltä palohälytin nykyään kuulostaa.
Klo 13.35 Ja samaan aikaan pihalla… Pois alta kivet ja männynkävyt! Valomies Sami ja valaisija Jukka häärivät, käärivät piuhojaan ja suuntaavat valoja oikeissa kulmissa luokan suuntaan. Videolla näkyvä ”auringonvalo” tulee siis pääosin täältä.
Klo 13.45 Naapuriluokassa lavastaja-Antti pakkaa käytävän vaaleita vihreäraidallisia verhoja laatikkoon. Hän kertoo, että videoon haetaan 70-lukulaista ankeaa koulumaisemaa ja kaikki värit on suunniteltu sen perusteella.
Lavastaja jatkaa puuhiaan kuvausluokassa. Sivuseinällä oleviin sinisiin kaapinoviin siirretään takaseinässä alun perin olleita koululaisten runolappuja ja suur-Suomen kartta. Antti toteaa, että ilman roudarinteippiä ja nippusiteitä ei lavastaja selviä mistään. Sivuseinän liitutaululle on laitettu Suomen kartta. Eeva kirjoittaa viereen kaupunkien nimiä ja nuolia kartan suuntaan. Mukana ovat ainakin Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Rovaniemi, Kouvola ja Orimattila. Pulpetteja tuodaan vielä lisää eturiviin ja niitä kuorrutetaan perunajauholla. Valomiehet kasaavat heijastusviritelmiään luokan etuosassa.
Klo 14.09 Ilta-Sanomien toimittaja pyörähtää paikalla. Anssia haetaan. On kuulemma tulossa.
Klo 14.11 Luokka palaa. Valomies huitoo parafiinipohjaista savua tasaiseksi utuverhoksi luokkaan. Haisee hiukan palaneelta. Ikkunat ja ovet on nyt suljettu ja luokan lämpötila alkaa vähitellen nousta, kun ulkona on helteinen auringonpaiste ja kaihdinten läpi sisään paahtavat valonheittimet.
Anssi ja punainen Gretsch-kitara saapuvat paikalle ja heidät sijoitetaan luokan keskellä olevalle tuolille. Kun valomiehet ovat tyytyväisiä viritelmiinsä ja savuverho on sopivan harva, kuvaus voidaan aloittaa. Luokan etuosassa kaapin päällä on pieni cd-soitin, josta saadaan 1972 raikaamaan tarvittavasta kohdasta.
Aloitetaan loogisesti kappaleen alusta ja edetään muutaman sekunnin pätkä kerrallaan. Ensin soitetaan introa ja otetaan mahdollisimman laaja kuva luokasta, jossa Anssi soittaa musiikin tahtiin kitaraansa. Samin mukaan on tarkoitus saada vaikutelma, että mies on yllätetty luokasta soittelemasta. Eli alkuun Anssin ei tarvitse katsoa kameraan. Kristian-kohdassa ohjeistetaan katsomaan kattoon. ”Ja kamera! Ajo! Musa!”
Joutessaan Anssi soittelee rennon oloisesti tunnistamattomiksi jääneitä biisejä ja toteaa, että tämä on ihan kuin kotisohvalla soittelisi. Leppoisa meininki.
Kun päästään kertosäkeeseen, Anssi saa ohjeen katsoa kameraan jos mieli tekee, ihan oman fiiliksen mukaan. Ainut pakollinen kameraan- katsomiskohta taisi olla kappaleen ensimmäinen ”meidän piti muuttaa maailmaa” -rivi.
Klo 15.00 Tauon paikka. Kamera pitää siirtää opettajan korokkeelta pulpettien tasolle ja siirto-operaatio vie jonkin aikaa. Anssi livahtaa vähäksi aikaa ulos lämpimästä luokasta ja raitis helteinen ilma puhaltaa sisään avatuista ikkunoista. Tässä vaiheessa juotava on ihan paikallaan. Ilta-Sanomien edustajat tulevat luokkaan seuraamaan tapahtumia.
Ikkunat suljetaan taas ja uusi savuverho tuprutetaan luokkaan. Sen vihdoin hälvettyä Anssin kuvauksia jatketaan vielä puolisen tuntia.
Näin syntyy liikkuva videokuva. Kamera liikkuu Timon voimalla, Jarkko ja Sari istuvat kyydissä ja vahtivat kuvaa. Tässä tosin vasta valmistaudutaan kuvaamaan.
Klo 15.45 Anssi pääsee vapaalle. Tai ainakin ulkoilmaan Ilta-Sanomien haastateltavaksi. Luokassa aletaan varautua erikoisefektien kuvaukseen. Joku keksii, että Anssin hienon kitaran voisi sytyttää tuleen.
Gretsch kuitenkin säästyy, sillä luokkaan tuodaan pino ylioppilaslakkeja, joita asetellaan pulpeteille. Samin näkemyksen mukaan luokkaan pitää saada ”hautamainen tunnelma ja vähän savua”. Pulpetit ovat ensin etäämmällä toisistaan kun kuvataan laajaa kuvaa, sitten ne työnnellään lähemmäs toisiaan lähikuvaa varten. Tämän taustalle ei tarvitse soittaa musiikkia, joten tunnelma todellakin on melko hautamainen.
Sami ja apulaisohjaaja Ville vaihtavat mielipiteitä ohjaajan pöydän ääressä. Anssi tähtäimessä.
Seuraavaksi on vuorossa valokuvien leijailua. Tähän tarvitaan avuksi kaikki kynnelle kykenevät heittelemään perunajauhoissa pyöriteltyjä luokkakuvia. Pienen säätämisen jälkeen todetaan, että lähikuvassa riittää kun luokkakuvia pudotellaan kameran editse lähipulpeteilla seisten. Kuvien perässä kontattiin lattialla useampaan kertaan.
Videolla pitäisi näkyä luokan keskiosassa leijailevia luokkakuvia. Kuvat jaetaan noin 7 heittäjän kesken, jokaiselle kaksi pinoa. Heille annetaan omat vastuualueet katosta, johon kuvat pitää paiskata, ettei mikään osa luokasta jää tyhjäksi. Pitää myös huolehtia, ettei kenenkään heittokäsi tai sen varjo näy videolla. Jännittävää ainutta otosta kuvattaessa lasketaan viiteen; kolmosella heitettiin eka pino, viitosella loput kuvat. Hauskaa ja kaoottisen näköistä! Ohjaaja on kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen: ”Koulu on loppu!” Kello 16.54.
Luokan ulkopuolella herkkupöydän ääressä istuskelee levylaulaja lehteä lueskellen. Tavaroita aletaan kantaa autoihin ja luokkaa laittaa alkuperäiseen kuntoon. Lopuksi joku muistaa palauttaa hyvin palvelleen opettajanpöydänkin takaisin paikoilleen. Karkkipussit ovat huomaamatta tyhjentyneet. Luokkaan jäi vain perunajauhoja pulpeteille ja kaupunkien nimiä liitutaululle muistoksi videon kuvauksesta.
Anssi pääsee vielä signeeraamaan vinon pinon Suuria kuvioita -singlejä, jotka jaetaan kiitoksena avustajille. Sami julistaa, että tämä oli varmaan yksi hänen parhaimmista koulupäivistään!
Kun kaikki on kerätty mukaan ja koko tiimi saatu ulos auringonpaisteeseen, alkaa siirtyminen Vantaalle päivän toiselle kuvauspaikalle.
Jatkuu seuraavassa numerossa…
Mari Lehmonen, Harhaa.com
Viimeksi kommentoitu