Kappaleemme palautui Biisiringin kolmannelta lenkiltä. Hän on Tatu Rytkönen, helsinkiläinen savolainen. Omien sanojensa mukaan Tatu on harrastelija, tehnyt niitä näitä, niin hyvää kuin pahaakin. Sopivassa suhteessa.

Yllätykseni olikin melkoinen, kun biisiin oli Tatun jäljiltä ilmaantunut jousisovitus. Yleensähän pop-kappaleissa jouset ovat niitä viimeisinä tehtäviä asioita, ns. kuorrutetta. Tatu on kuitenkin rohkeasti läväyttänyt viulut heti rumpujen päälle. Ja mikäs siinä – tuloshan kuulostaa toimivalta.

Näin Tatu kertoilee tekemisistään:

Tästähän saisi selkeästikin varsin vauhdikkaan rallin jossa pääpaino on rokin perussetissä; rummut, kitarat, basso ja vokaalit. Siltä pohjalta lieneekin fiksuinta äänitellä ensin perusosat ja mallailla synat, urut, pianot ja mitä mieleen juolahtaakin näiden pohjalta.

Joten tyydyin täydentelemään rumpuosastoa laajentamalla settiä tomein/crashein ja erinäisin tamburiini-, snap/clap- ja FX-soundein joita sampleista löytyy. Lopulta inspiraatio sai aikaan jousisovituksen. Lähdin liikkeelle huomattavasti selkeämmistä syntikkasoundeista, liikkuen kuitenkin koko ajan kohti ”akustisempaa” soundia. Soundit löytyivät EWQL Symphony Orchestran, QL Stormdrumin, Tonehammerin perkussioiden ja Spectrasonicsin Omnispheren – maastosta.

Tuon puuhastelun ohessa muokkasin myös sitten kertsin osalta soinnutusta vähän. Varsinkin C-osa kuulostaa omaan korvaan tässä vaiheessa ihan hyvältä ja muutenkin biisin tunnelma vaihtuu alun melankolisemmasta sävystä kivasti positiivisemmaksi ja energisemmaksi loppua kohden. Tasojahan tässä täytyy säätää sitten kohdalleen kun tavaraa on kasassa enemmän.

Mielenkiinnolla odotan, mitä kitaristit/basistit saavat aikaan. Mitähän tästä vielä tulee?

Minusta vaikuttaa siltä, että ihan hyvä tästä tulee! Tatun kertosäkeistön loppuun tekemän sointumuutokset tuntuivat kieltämättä alkuun hiukan arveluttavilta. Nyt kun olen kuitenkin kuunnellut niitä jonkin aikaa, niin täytyy sanoa, että muutos on ihan piristävä ja tervetullut. Eli näillä jäykkyyksillä jatketaan.

Muiden toimia odotellessa olen ollut itsekin aktiivinen ja miettinyt kappaleen sanoitusta. Lähdin liikkeelle kertosäkeistöstä, sen ensimmäinen versio onkin jo kuultavissa oheisessa näytteessä. Koska kertovärssyn melodia on mollivoittoinen, niin tekstistäkin on nähtävästi tulossa haikeahko.

Biisirinki, vaihe 3

Huomasin muuten tekstin kanssa laulaessani, että sointukulku tuli sittenkin viritettyä hiukan liian ylös: kertosäkeistö olisi huomattavasti helpompi laulettava alemmasta sävellajista. Pappadaadatteluna se vielä meni, mutta oikeilla sanoilla on vähän vaikeaa. Tälle ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa voi oikein mitään – näin voi käydä, kun biisiä lähtee äänittämään ilman että se on oikeasti valmis.

Luulen, että seuraavaksi teos kaipaisi bassoa – lähetetään tiedosto siis ringin neljännelle lenkille. Tetris-näyttää tässä vaiheessa tältä: