Keikkaraportti: Sataman yö 14.6.2013, Jyväskylä

| Tagit: , , , , | Aiheet: Yhteisö | Kirjoittaja:

Sataman yö festari oli minulle ensimmäinen. Neljänsuora oli lauteilla saapuessamme paikalle n. klo 20 aikaan. Ilma oli viileä ja tuulinen, aurinko ei näyttäytynyt sankan pilviverhon takaa.

Kuulin, että esiintymispaikkaa oli muutettu edellisvuosista niemen nokasta lähemmäs Paviljonkia. Varsinaiselle alueelle matkaa reunustaneet kaljatelttapisteet oli nyt poistettu. Porukka oli jäänyt niihin notkumaan ilman, että välttämättä maksoivat itseään sisään. Järven rantaan oli nyt pystytetty iso musta teltta, josta auki olivat järven puoleinen sekä sisääntulon suuntainen pääty. Tuulitunneli oli siis valmis!

Olin ystäväni kanssa hemmotelleet itsellemme VIP-liput.  Aikaisemmin en vastaavaa ruhtinaallista kohtelua ole kokeillut. Seuraavan päivän polttarisankaritarta oli jotenkin harhautettava, ja tuo VIP- meininki sopi peitetarinaani. Vip-kohteluumme kuului runsaan buffetin ja katetun istuskelu alueen lisäksi, omat pajamajat ja katsomo karsina esiintymislavan edestä vasemmalta. Erikois vip-featurena saimme seurata artistien hakevan samaa murkinaa kuin me kuolevaiset. Harmittelin kasvisruuan vähyyttä Anssin puolesta,  mutta jotain apetta hän näytti lautaselleen löytäneen.

Biisilista:

  • Milla
  • Aamu
  • Miten sydämet toimii?
  • Puistossa
  • Levoton tyttö
  • Kaatua kuin puu
  • Karhun elämää
  • Parasta aikaa
  • 1972
  • Maitohapoilla
  • Nummela
Tuulitunnelia kummulla
Tuulitunnelia kummulla

Artisti ja Kelan komppania otti asiantuntevasti homma haltuun. Meininki oli hilpeän riemukas koleasta ilmasta huolimatta. Vanhat klassikot ja uudet menevät kipaleet -setti vaan on toimiva. Porukkaa oli täksi illaksi saapunut vähänlaisesti messiaan sanomaa kuuntelemaan. Liekö kylmä sää vai mikä, mutta jengin meno ei lähtenyt yhtä korkeaan liitoon mitä aiemmilla keikoilla olen aistinut. Taputuksille lämmettiin, mutta kuorolauluun heittäytymisessä oli parannettavaa. Tuuliolosuhteet olivat kieltämättä monta metriä sekunnissa, tai siltä se ainakin tuntui. Ehdimme silmäilemään myös naapurikarsinan eli anniskelualueen ryskettä, porukka pysyi kesälaidun meiningistä huolimatta kuitenkin aitauksessaan. Lavan oikealle puolella, anniskelukarsinan vieressä löytyi normi katsomo alue.

Harmittavinta oli, että keikka tuntui todella lyhyeltä normaaliin lähes pari tuntiseen vetoon verrattuna. Roudaukseen täytyy tietysti jättää aikaa, vaikka todella ripeästi vaihto tapahtuukin. Paula Koivuniemi kuitenkin odotteli vuoroaan megalomaanisen taustasettinsä kanssa, ehkä siksi ei normi encoreen ollut nyt aikaa, eikä settiä voinut loputtomasti jatkaa.

Tässä kuvia illan vedosta.

Upea White Falcon
Upea White Falcon

Tämä kitara, jos mikä vetää massiivisuudellaan ja kauneudelleen huomion itseensä. Huomioitavaa kuvassa on myös Anssin paita, se ei nimittäin ole aivan musta. Tarkalla silmällä havaitsin siinä etupuolella raidoitetun alueen, jossa lienee mustan eri sävyä (onko sellaista?) tai todella tumman harmaata. Anssi on myös tunnettu muotibloggaaja ja  muodin edellä kävijänä käyttää vain koko mustia vaatteita. Vain aniharvoin, jos koskaan paidassa on mitään printtiä.  Moista kuviointia en ole artistin t-paidoissa ennen nähnyt.

Stara ilveilyä, Saaran hymyillessä taustalla
Stara ilveilyä, Saaran hymyillessä taustalla

Tuulitukat ja muut karvaepisodit

Tuulitunneli efektisestä showsta olisi saanut mitä mainioimman live-taltioinnin aikaiseksi ihan luonnon voimin, ekologista! Anssille niin tuttu hiusten tarttuminen suuhun ja hikisiin kasvoihin vältettiin tällä keikalla, ja leijonan harja hulmusi nyt valtoimenaan. Toivottavasti lavan ja aitauksen välissä pyörineet kuvaajat saivat taltioitua edes osan näistä hetkistä.

Huomasin kuvia katsellessa, että onko taannoinen irtoletti taas löytänyt tiensä Ville pollaa peittämään. Tästä kuvakulmasta niin näyttäisi olevan. Harvoin saan edustavaa kuvaa tästä rumpuvirtuoosista eikä nytkään tämä otos tee poikkeusta.

Ville ja hänen look
Ville ja hänen look

Sataman yössä sattui ja tapahtui.

Tuomaksen päikkärit taisivat punaisista poskista päätellen hieman venähtää, kun hän saapui ennen keikkaa capreissa ja t-paidassa pedaalipöytäänsä työstämään. Illan settiin carderobiksi oli kuitenkin valittu musta kauluspaita ja farkut. Se sopikin Tuomaksen toiseen vetoon Paulan riveissä. Paulan keikalla Tuomaksen pedaalipöytä aloitti kiukuttelun toden teolla, jota hetken aikaa myös muut Kela poppoosta tulivat sitä ihmettelemään. Paulan setin aikana äänimies sai olla vähän väliä nelinkontin sitä säätämässä.  Uskoisin tuosta episodista juttua riittävän siirryttäessä seuraavalle keikka etapille.

Sivuhuomautuksena täytyy Tuomaksen suorituksesta todeta, ettei mies ollut ekaa kertaa Paulan setissä mukana. Niin mallikkaasti kitaristilta soitanta ja lauluosuudet sujuivat. Tuomaksen soittohistoriaa tutkaillessa on hieno huomata, että kitarataituri on värvätty juuri nyt Anssin jengiin. Tai sitten tuo kertoo Anssi ja bändin tasosta, ketä virtuooseja siihen huolitaan.

Tuomaksen syrjähyppy, joka saa Paulan ja Antinkin ihmetyksiin
Tuomaksen syrjähyppy revittelyä, joka saa Paulan ja Antti Railion mykistymään

Anssi joutui vaihtamaan kitaraa kaksi kertaa yhden biisin kuluessa, en muista kuin ehkä Kuopiossa vastaavaa sattuneen. ”Tarjoan uudelle White Falconilleni hiukan liian kovaa kouraa ja kitaran talla irtoaa paikaltaan. Tuloksena melko ennyinen vire -> skeba vaihtoon”, kertoi Anssi facebook sivuillaan episodista. Sitä ei silmät ummessa olisi huomannut, koska vaihto tapahtui niin salaman nopeasti, ja bändin rytmisoitanta ei herpaantunut hetkeksikään. Tästä videosta  sen voi omin silmin todistaa, ammattilaiset asialla.

Itselläni oli ilo nautiskella samalla vkolla kolmesta Anssin vedosta. Jokainen keikka oli erilainen, massakeikka Kaisaniemessä, intiimi akustinen menosetti Sir Einossa ja nyt Jyväskylän keskikokoisen yleisön telttaveto. Ei näy kyllästymisen merkkejä meikeläisen kasvoilla. Paras veto omasta mielestäni oli Sir Einon ja Kaisaniemen väliltä. Artistikin näytti aidosti nauttivan niistä. Jyväskylän tuuliolosuhteet, yleisön vaisumpi meno, ja aikarajoitteet saattoivat laimentaa fiilistä.

Lavashowta on hiottu jo usealla keikalla, unohtamatta hetkeen tarttumista. Anssi erilaiset hyppykoreografiat ja biisien loppuhuipennukset saavat hyvälle fiilikselle. Eron muihin artisteihin huomaa tässä kuin nälkävuoden. Livemeiningin tatsi, joko on tai ei. Helposti livemenoa voi verrata Ikurin turbiiniin Pate Mustajärveen, ja Manse:n lahjaan Popedaan.

Soitanta ja lavameininki vetävät minut aina mukaansa, en voi olla laulamatta mukana.  Odotan innolla yleisön kuoro-osuuksia, bändin koreografioita,ja kumpi tällä kertaa voittaa kitarabattlen. Tässä ohessa näyte illan battlestä.

Kommentit

  1. Pari insider-tyyppistä kommenttia tämän raportin höysteeksi:

    Tuomas oli vähällä myöhästyä koko keikalta. Hän saapui Jyväskylään omalla autollaan suoraan toiselta keikalta Espoosta. Tuomas ei ollut matka-aikaa laskiessaan osannut ennustaa Lahden motarilla sattunutta onnettomuutta, jonka seurauksena liikenne eteni kävelyvauhtia puolentoista tunnin ajan. Hetken aikaa näytti pahalta, mutta joitakin minuutteja ennen keikan alkua kitaristimme harmaa Civic kaarsi lavan taakse ja hieman stressaantuneelta vaikuttanut kitarasankari ehti kuin ehtikin mukaan esitykseen.

    Keikka oli tavallista lyhyempi siksi, että se oli järjestäjän toimesta määritelty vain tunnin mittaiseksi. Siis ns. festarisetti, jollaisia tulee tänä suvena vielä paljon lisää.

    Paitani kuosista: siinä oli mustaa ja vielä mustempaa.

  2. Haa, hauskoja juttuja! Etenkin tuo Villen hiusten comeback. Mahtanut hulmuta upeasti tuolla tuulitunnelissa.

    Enkä tiennyt, että Tuomas soittelee myös Paulan bändissä, mutta uskottavahan tuo on, kun on kuvallisia todisteita.

  3. Kiitos Anssi näistä insider paljastuksista! Ajattelin, että oliko tässä pientä komppanian sisäistä jekkuilua, mutta ei sentään.
    Meidän onneksemme Tuomas ehti paikalle ajoissa.

    Mielenkiintoista, että mustalla ja mustalla on sittenkin eroja!

  4. Biisilistasta puuttuu Parasta aikaa, järjestys oli myös vähän eri loppupuolella. En kyllä huomannut Villen päässä karvaakaan, ei näy tuolla videollakaan! Harmi, että jätin Paula Koivuniemen väliin, mutta oli niin kylmä. Ei ollut tuulikoneelle tarvetta!

  5. Hei Hilu!
    Miten biisilista meni? Korjaan sen tuonne oikein. Maitohapoilla ja Kaatua kuin puu sekoittuu itselläni usein, ja tosiaan Parasta aikaa oli mukana setissä.

  6. Levottoman tytön jälkeen tuli Kaatua kuin puu, sitten Karhun elämää, Parasta aikaa, 1972,Maitohapoilla ja Nummela.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.