Keikkarapsa: Artisti-ilta Kalliolassa

Artisti-ilta: Anssi Kela Kärtsy Hatakan vieraana Kalliolassa 26.4.2022 Kalliolan setlementtitalo, Helsinki

Kalliolan kansanopisto eli Kalliolan setlementtitalo ilmoitti joskus korona-ajan alkupuolella, että he pitävät kurssisarjan, jossa tunnetut muusikot kertovat omasta urastaan, ja että Anssi Kela on yksi näiden iltojen haastateltavista. Tuo tapahtuma ensin siirtyi kokoontumisrajoitusten takia, sitten peruuntui kokonaan ja sitten ilmestyi uudelleen heidän kurssikalenteriinsa. Se uhkasi peruuntua taas, mutta lopulta varmistui, että se tosiaan järjestetään. Saamme nyt kuulla, että haastattelijana on Kärtsy Hatakka, Waltari-yhtyeen nokkamies. Anssi on luvannut mahdollisesti lurauttaa parit biisitkin, eli tapahtuman voi siis laskea koko kevään ainoaksi julkiseksi soolokeikaksi! Ilman muuta ilmaannumme paikalle.

Kalliolan setlementtitalo on helppo löytää, sillä se on melkein vastapäätä tuttua keikkapaikkaa Kulttuuritaloa ja se on pistänyt silmään monesti näillä nurkilla liikkuessa. Tämä lienee pääovi, mutta mistä löydämme Alli Trygg -salin? Kas, täällä piilossa on portaikko, ja kun seuraamme opasteita, sali löytyy parin mutkan takaa. Vieläkö mahdamme saada eturivin paikat? Oho, mitä parhautta, täällä KAIKKI saavat istua eturivissä sillä salin tuolit on aseteltu laajaan puolikaareen. Opettajan kateederin viereen asetellaan keveä sähköpiano, ja nyt alkaa näyttää jo hyvältä!

Oppitunnin alkaessa ovesta ilmestyy eteemme kaksi miestä, akustista kitaraa kantava ja hillitysti mustiin pukeutunut Anssi ja räväkän punatukkainen ja muutenkin värikäs Kärtsy. En ole jälkimmäistä nähnyt livenä tätä ennen, mutta miehen olemus on tuttu telkkarista ja lehtijutuista. He asettuvat tuoleille eteemme ja oppitunti, tai oikeammin hieno tarinatuokio saa alkaa.

Kärtsy, jolla on juuret nimenomaan tässä rakennuksessa ihan lapsuudesta saakka, johdattelee Anssin kertomaan urastaan kronologisesti ja pistää hänet aluksi muistelemaan lapsuuttaan kahden muusikkovanhemman taloudessa. Kodin uskonnollisuus käydään myös läpi, ja Kärtsy kertoo väliin omasta taustastaan niin ikään uskisperheen vesana. Tarina kulkee viulu- ja sellotuntien, etydien hinkkaamisen ja Vihtiin muuton kautta kohti kaverien kanssa perustettua gospelbändiä ja ensimmäisiä keikkoja. Yleisö saa heitellä väliin omia kysymyksiään. Tässä välissä on sopiva hetki yhdelle kappaleelle, ja vaikka meidän puolemme salia esittää erilaisia ”jänniä” toiveita vanhimmista tietämistämme kappaleista, Anssi valitsee esitettäväkseen mieluummin salin toiselta puolelta toivotun Palavan sillan.

Rokin SM-kisassa, sen merkityksessä suomalaiselle kevyelle musiikille ja siihen osallistuneissa yhtyeissä pysytään pitkään, ja pohditaan sen kisan ja nykyisten Voicejen ja Idolsien eroja. Kärtsy on viitisen vuotta Anssia vanhempi ja ollut mukana bänditouhuissa jo 1980-luvun puolivälistä lähtien, joten he muistavat samat bändit, samat levytysstudiot ja jopa samat studioissa vaikuttaneet henkilöt. Pekan ja Suden ensilevystä ja bändin loppu-uran vaiheista puhutaan huolella, ja nyt saamme kuulla Anssin uran tähän vaiheeseen olennaisesti kuuluvan kappaleen Karhun elämää.

Ilta on jo ainakin puolessa välissä, mutta nyt päästään vasta Nummelaan asti, kunhan ensin on tehty pieni koukkaus autourheilun puolella. Asko Kalloselle tehdyistä demoista on vielä pari vuotta matkaa itse levyn julkaisuun, ja sille matkalle kuuluu lisää demojen tekemistä Lemonatorin Ripa Eskolinin avulla ja lopulta Kahden sisaren saattaminen valmiiksi nuoren, vielä suurelle yleisölle täysin tuntemattoman Jukka Immosen tuottajankykyjen avulla.

Aika alkaa loppua, vaikka tätä kahden muusikon tarinointia voisi kuunnella vielä useamman tunnin verran! Kärtsy loikkaa tässä vaiheessa häntä kiinnostavaan konseptilevyyn eli Aukioon, ja sen yhteydessä käsitellään myös Anssin 2008 julkaistu kirja Kesä Kalevi Sorsan kanssa. Pikaisesti piipahdetaan vielä Anssin kokeiluissa musiikin tuottajana muille bändeille, lavaesiintymisen opiskelussa ja kasarisaundien ilmestymisessä tuoreemmille levyille.

Kello on nyt pari minuuttia vaille yhdeksän, joten nyt ei ole enää muuta mahdollisuutta kuin esittää illan viimeinen hidas. Kärtsy istuu koskettimien äärelle ja Anssi käynnistää tutun Nummelan, johon Kärtsy hetken kuuntelun ja tapailun jälkeen alkaa luoda komeaa ja persoonallista kosketintaustaa. Lopputulos on tietenkin aivan erilainen kuin mitä Anssin bändi- tai soolokeikoilla normaalisti kuullaan, ja tietenkin juuri tämän illan versioon sopii komea pianosoolo!

Hieno luentoilta on nyt päättynyt, mutta salissa pyöritään vielä jonkun aikaa kiittämässä miehiä illasta ja heiltä pyydetään kaverikuvia ja nimmareita. Tätä oli todella upeaa saada olla kuulemassa, ja vaikka monet Anssin jutuista olivatkin entuudestaan tuttuja, Kärtsy löysi musiikkialan tuntemuksensa kautta paljon uusia kulmia asioihin ja johdatteli illan kulkua tyylikkäästi. Hänen omat juttunsa saivat tämän myös tuntumaan enemmän kaverusten juttelulta kuin tavalliselta haastattelulta. Suuri kiitos tästä illasta!

Settilista

Palava silta
Karhun elämää
Nummela