Se laulaa oikeasti!

| Tagit: , | Aiheet: Huomiot, Musiikki | Kirjoittaja:

Juttelin pari päivää sitten kavereiden kanssa mistäs muusta kuin musiikista, kun puheeksi tulivat ns. nykynuorison suosimat artistit. Minä myönsin pudonneeni traagisesti kelkan kyydistä jo hyvän aikaa sitten: luen kyllä lehdistä asioita vaikkapa Lady Gagasta, mutta en usko koskaan kuulleeni ainuttakaan hänen lauluistaan. Artistin ulkoinen habitus on tuttu, mutta itse musiikki täydellinen kysymysmerkki. Tunnustettuani asian eräs seurueeni jäsen muisteli nähneensä taannoin live-esityksen, jossa tämä Gagan Lady oli kuulemma laulanut ihan kivasti ja soittanut vielä pianoakin varsin kelvollisesti. Tämä kirvoitti ryhmästämme äännähdyksiä, jotka kielivät positiivisesta yllättyneisyydestä.

Hetken päästä puhe kääntyikin omaan reaktioomme. Musiikkibisneksessä on tultu tähän: sitä yllättyy, kun osoittautuu, että suosittu muusikko osaakin oikeasti soittaa ja laulaa. Pop-genressä ulkomusiikilliset seikat ovat nousseet niin suureen rooliin, ettei artistin ammattitaitoon enää välttämättä katsota kuuluvan hyvän laulu- tai soittotaidon – ne ovat vain extraa. Tärkeämpiä ovat laulajan ulkonäkö, imago, vaateparret, tanssitaito, esiintyminen mediassa, vauhdikas lavashow, musiikin tuotanto ja sellainen biisi, joka sisältää helposti rallateltavan kertovärssyn. Studiossa täydellisestä apuristakin voidaan junailla säällisen kuuloinen solisti. Livenähän kukaan ei taida pop-tähtien keikoilla enää edes odottaa kuulevansa oikeaa laulua.

Itseäni esim. Britney Spearsin tempaukset eivät jaksa pahemmin hetkauttaa. Sen sijaan olisin luultavasti shokissa jos joskus esiintyessään artisti Spears istahtaisi koreografioidensa lomassa alas akustisen kitaran kanssa, ja pelkästään soittaisi ja laulaisi kauniisti. Se olisi jotain täysin odottamatonta.

Kun ottaa huomioon, että Britney Spearsinkin konserteissa kyse on kuitenkin periaatteessa musiikista, niin tämä on jotenkin surullista. Vai onko? Olenko vain onnettoman vanhanaikainen odottaessani kuulevani konserteissa hienoa, elävää musisointia? Pitäisikö keikkoihin alkaa suhtautua enemmän teatteriesityksinä, joissa musiikki on vain yksi tehokeino muiden joukossa?

On joka tapauksessa kornia huomata yllättyvänsä, kun osoittautuu, että pop-tähti osaakin laulaa! Tämähän on melkein sama kuin yllättyisi siitä, että taksikuksi onnistuu pitämään ajopelinsä tiellä. Tai siitä, että kirurgi osaa leikata. Ajatella: Reiskalta leikattiin umpisuoli – ja hän jäi henkiin!

Kommentit

  1. Eiköhän playbackkia ole käytetty jo kymmeniä vuosia. Ja ulkomusiikilliset asiathan ovat aina vaikuttaneet enemmän tai vähemmän. Ei kai Beatlesin konserteissakaan kukaan kuullut musiikista mitään. Ei mitään uutta mun mielestä. Eikös se näin ollut, että jos musiikki kuulostaa hyvältä niin se on hyvää musiikkia? Onko sillä sitten väliä millä keinoin se musiikki on saatu aikaiseksi? Ja kyllähän ihmiset äänestävät jaloillaan jos tuntevat itsensä petetyiksi. Luulisin, että Britney on aivan kohtuullinen laulaja. Kitaransoittotaidosta en tiedä.

  2. Hyvä musa on hyvää musaa, keinoista viis. Näinhän se tietysti on. Ehkä ilmaisin pointtini hiukan huonosti: tarkoitus ei suinkaan ollut äimistellä sitä, että jotkut esiintyvät playbackinä – tätähän tekivät jo muinaiset foinikialaiset. Ihmettelin lähinnä omaa reaktiotani: miksi yllätyn, kun pop-tähti osaakin laulaa? Jotenkin sitä nykyisin olettaa automaattisesti, että tähtiä tehdään ainoastaan pärstäkertoimen perusteella. Tämä on kyynisyyttä, josta en itsessäni pidä.

  3. Minä ainakin menen keikalle mielummin katsomaan oikeaa soittoa ja laulua, kuin suun aukomista!

  4. AK: ”Ihmettelin lähinnä omaa reaktiotani: miksi yllätyn, kun pop-tähti osaakin laulaa? Jotenkin sitä nykyisin olettaa automaattisesti, että tähtiä tehdään ainoastaan pärstäkertoimen perusteella. Tämä on kyynisyyttä, josta en itsessäni pidä.”

    Nuo reaktiot ovat selvä merkki orastavasta keski-ikäistymisestä.

  5. Itse ainakin yllätyin positiivisesti muutama vuosi sitten Pinkin konsertissa. En oikein silloin edes tiennyt, että kuka on Pink..Joku oli jo liput hommannut isommalle porukalle ja kuvittelin, että luvassa on jotakin kamalaa bimbo-kärsimystä, mutta konsertti olikin aivan loistava! Sehän osasikin oikeasti laulaa, tanssia jne. Nyt sitten on taas mentävä marraskuussa sen konserttiin, kun tulee taas Suomeen.

  6. Tiedä sitten, olenko minäkin keski-ikäistymässä jo ennen kaksikymppisiänikään, mutta itse koin saman What the fuck-hämmennyksen katsottuani Youtubesta Gagan akustisen vedon Pokerfacesta. Kaiken sen kimalteen, mukapornahtavien asujen ja vaivaannuttavan kiemurtelun alla onkin oikeasti nainen joka osaa laulaa ja KÄYTTÄÄ ÄÄNTÄÄN.

    Keski-ikäinen mies kirjoitti:
    —Luulisin, että Britney on aivan kohtuullinen laulaja. Kitaransoittotaidosta en tiedä.

    Jep. Aivan kohtuullinen laulaja. Haluaisin tietää kuinka paljon levyjä neiti olisi myynyt,jos niitä ei olisi myyty seksillä.

    Auts. Tulipas terävää tekstiä.

  7. Milli Vanilli on aika tunnettu playback-mokastaan tuhansien ihmisten edessä ja lopulta paljastui etteivät edes levyllä laulaneet itse ja menettivät palkinnot, jos oikein muistan. Youtubesta löytyy lyhyt mutta huonolaatuinen pätkä.

    Nykyään on playbackin lisäksi tullut uutta tekniikkaa, ja täytyikin tulla kommentoimaan Image-lehden artikkelin johdosta: ”Isokangas kyseli useiltakin artisteilta Auto-Tunen käytöstä, mutta osa ei suostunut edes puhumaan koko asiasta.”

    Nyt ei ole vaikea arvata kysymystä, että oletko itse koskaan kokeillut tai livenä käyttänyt? Kokeilin googletella ja pop- ja rap-artisteilla ainakin laajalti käytössä ja aihealue minulle aivan outo joten en osaa sanoa mitään, siksi pitikin tulla kysymään.

    Tässä lyhyesti artikkelista ja myös toimittajan laulua 🙂
    http://image.fi/viikko?id=2198

  8. Minulla ei ole sinänsä mitään Auto-Tunen tai Melodynen (molemmilla siis korjataan laulun virettä) käyttämistä vastaan. Esimerkiksi tapauksessa, jossa muuten täydellisellä lauluraidalla jokin ääni on lipsahtanut pois vireestä, niin on ihan järkevää korjata tuo ongelma tunettamalla tuo epävireinen kohta sen sijaan, että lähdettäisiin laulamaan uudestaan. Tässä mielessä vireenkorjaimet ovat studion perustyökaluja siinä missä vaikkapa ekvalisaattorit tai kompressoritkin: kaikilla näillä muokataan ääntä toivottuun suuntaan.

    Moni tavallinen musiikinkuluttaja suhtautuukin tunettamiseen hiukan liian dramaattisesti, ikään kuin kyseessä olisi jonkinlainen musiikkimaailman doping. Kuvailemallani tavalla käytettynä se ei kuitenkaan sitä ole – kyse on ainoastaan studiotyöskentelyä helpottavasta ja aikaa säästävästä apuvälineestä. Doping-aineeksi Auto-Tune muodostuu siinä vaiheessa, kun täysin laulukyvytön ihminen viritetään laulamaan nuotilleen. Tuo ylläoleva Imagen linkki käyköön tästä hyvänä esimerkkinä.

    Ikävä tosiasia on tietysti se, että nykyisin laulajia tunetetaan aivan liikaa – ja usein myös täysin turhaan. Hyvätkin laulajat viritetään ”ihan varmuuden vuoksi” ja tuloksena on luonnottoman ja muovisen kuuloinen lauluraita. Kun tuon tunettamiselle ominaisen soundin oppii kuulemaan, niin se alkaa hyvin nopeasti ärsyttää ja tekee esim. radion kuuntelemisesta epämiellyttävää. Homma on siis ns. lähtenyt lapasesta.

    Sikäli kun tiedän, niin omilla levyilläni olevia lauluja ei ole viritetty. On tietysti täysin mahdollista, että joitain kohtia on korjailtu tietämättäni. En kuitenkaan usko, olen aina ollut levytyksieni kaikissa vaiheissa niin tiiviisti läsnä. Ainakaan tällä uusimmalla älppärilläni Auto-Tune ei ole ollut käytössä, tämä fakta on kuultu miksaaja Jussi Jaakonahon suusta.

  9. Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. Lisäkysymyksille ei jäänyt sijaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.