Hyvitysmaksublues, vielä kerran

| Aiheet: Huomiot, Mielipiteet | Kirjoittaja:

Vielä hiukan tästä hyvitysmaksuasiasta – vaikka se alkaakin ryöpytä jo sieraimista ulos. Koska aihetta on kuitenkin käsitelty täällä sekä omissa kirjoituksissani että runsaissa kommenteissa, niin sallittakoon vielä tämä pieni tilannekatsaus.

Hallitus päätti lopulta pitää vanhojen hyvitysmaksullisten laitteiden maksut ennallaan ja ottaa maksun piiriin uusina laitteina ainoastaan yli 250 gigatavun ulkoiset kovalevyt. Kulttuuriministeri Wallin väitti eilen lausunnossaan päätöksen kasvattavan vuotuista hyvitysmaksukertymää 20-30 prosentilla.

Teoston hyvitysmaksuyksikön asiantuntijan mukaan ratkaisu kuitenkin pitää ensi vuonna hyvitysmaksutulot suurinpiirtein samalla tasolla kuin tänäkin vuonna, noin kuudessa miljoonassa eurossa. Luvattua kasvua ei tule. Tästä tarkemmin täällä.

Lähtötilannehan oli se, että hyvitysmaksutulot ovat parin viime vuoden aikana romahtaneet 12 miljoonasta eurosta kuuteen miljoonaan. Tämä kehitys on murentanut alaa, erityisesti erilaisille projekteille myönnettävien avustusten määrä on laskenut rajusti. Konkreettisena esimerkkinä AVEK (audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus): sen rahoitus tulee pääasiassa hyvitysmaksuista, joita AVEK jakaa tukena edelleen elokuvantekijöille. Vuonna 2009 AVEKin hyvitysmaksukertymä putosi edellisvuodesta 33 prosenttia, tämä tarkoittaa 810 000 euroa. Tällä rahalla AVEK olisi voinut rahoittaa yli 30 kotimaisen dokumenttielokuvan tuotantoa, myöntää 228 käsikirjoitusapurahaa tai 456 AV-alan koulutusapurahaa. Näitä hankkeita jäi nyt toteutumatta. (Lähde: AVEKin, ESEKin ja LUSESin hyvitysmaksukannanotto)

Kulttuuriväen toiveissa olikin saada palautettua maksutulot takaisin 12 miljoonaan, jossa ne vuoden 2007 piikkiä lukuunottamatta olivat pysytelleet jo joitakin vuosia. Näin ei nyt käy, hyvitysmaksujärjestelmän tulevaisuus ei näytä hyvältä.

Tämä asia on herättänyt runsaasti tunteita, puolesta ja (erityisesti) vastaan. Kyseessä onkin monimutkainen yhtälö: itse sisällöntuottajana kannan luonnollisesti huolta oman alani tulevaisuudesta, mutta toisaalta ymmärrän hyvin myös senkin, että moni kuluttaja pitää maksua epäreiluna.

Kun nyt hyvitysmaksujärjestelmä näyttää joka tapauksessa hallituksen toimesta pitkällä aikavälillä romuttuvan, niin soisinkin keskustelun painopisteeksi siirrettävän sen millä tavalla kulttuuria sitten pitäisi tukea? Vai pitäisikö ensinkään?

Tosiasia kun on se, että näin pienessä maassa yhtään marginaalisempia juttuja ei pysty tekemään elääkseen ilman jonkinlaista taloudellista tukea. Tukijärjestelmän romahtaessa jäljelle jää valtavirta (jota kai itsekin edustan). Minusta olisi kuitenkin kiva, että joku riehuisi niissä marginaaleissakin – kulttuurin edistysaskeleita kun otetaan harvemmin valtavirran puitteissa. Siellä poljetaan seisovaa vettä, joka hiljalleen ummehtuu raikasta vettä tuovien purojen kuivuessa.

Onko tällaisilla jutuilla mitään arvoa? Millainen maailma olisi ilman viihdettä, kulttuuria ja taidetta?

Suurimmalla osalla hyvitysmaksua kritisoineista ei ole ollut esittää tilalle minkäänlaista vaihtoehtoa. Tähänkin blogiin kommentoinut Arttu Tolonen kuitenkin kirjoitti Soundi-lehteen hyvin mielenkiintoisen kolumnin, jonka voi lukea tästä. Millainen rooli internet-palveluntarjoajilla ja teleoperaattoreilla pitäisi tässä kaikessa olla?

Lopuksi vielä oikaisu: moni nettikeskustelija on uhonnut ostavansa jatkossa hyvitysmaksun piiriin otetut kovalevyt ulkomailta niiden hinnan ”tuplaantuessa”. Tosiasiassa tämä massiivinen hintojen pomppaaminen on uutisankka: summat on mediassa laskettu väärien tietojen mukaan. MikroPC-lehti oikaisee tietoja täällä. Teratavun kokoisiin kovalevyihin hyvitysmaksu tuo hintaa lisää kymmenen euroa, pienempiin viisi euroa.

Kommentit

  1. Aika erikoista. Kun jollain alalla tulee lama, ihmisiä irtisanotaan jne., niin he menevät työkkäriin tai sossuun. Teoston jäseniä sen sijaan valtio hellii erityiskorvauksilla.

    Jos on niin, että taiteilijoiden pitää olla valtion erityissuojelussa, niin silloin kaikkien veronmaksajien pitää maksaa heille. Eikä vain niiden joilla on ulkoinen kovalevy, tai mikä tahansa tallentava laite.

    Anssi:
    ”Tosiasia kun on se, että näin pienessä maassa yhtään marginaalisempia juttuja ei pysty tekemään ilman taloudellista tukea.”

    Ei pidä paikkaansa. Mitä tahansa pystyy tekemään, varsinkin marginaalisia juttuja. Ei tarvita kuin soitin, pensseli, maalia, kynä, tms. Postaat juttusi internetiin, jos se on hyvä, se kyllä leviää ja saa huomiota.

  2. @jr: Olin muotoillut tekstini lainaamassasi kohdassa hiukan huonosti. Kyllä tosiaan kotona pystyy harrastelemaan kuka tahansa – tarkoitinkin ammattimaisempaa toimintaa marginaalin puitteissa. Tein tekstiin pienen korjauksen, lisäsin sanan ”elääkseen”.

  3. He, en ymmärrä paljoakaan näistä viime aikojen jutuista, mutta olisikohan jotenkin mahdollista saada soittariksi kännykkään vaikka ton ”Lähellä sua” -melodian?

  4. Anssi hei, onko hyvitysmaksutuloilla sitten ikinä voinut Suomessa _elää_ noita vaihtoehtojuttuja tekemällä? Eikös meillä ole taiteilija-apurahat ja tällaiset tavallaan tuon tapaista asiaa tukemassa? Myönnän, etten tiedä näiden järjestelmien laajuudesta ja riittävyydestä juuri mitään, mutta en kyllä usko, että ”kasettimaksurahoilla” on missään vaiheessa ollut mahdollista elää tekemällä musiikkia joka ei myy.

  5. @Markus: Juuri tuota tarkoitin, en tuossa kohtaa enää puhunutkaan hyvitysmaksuista. (Lisäsin nyt lauseeseen vielä sanan ”jonkinlaista” asiaa selventääkseni. Tällaista tämä on, kun kirjoittaa kiireessä.)

    @Kivi: Eikös sen biisin saa siirrettyä puhelimeen? Jos siis on sellainen luuri, joka soittaa mp3:sia.

  6. ”Millainen maailma olisi ilman viihdettä, kulttuuria ja taidetta?”

    Kaikella kunnioituksella, mutta eikö tuo ole hiukan ylikärjistetty?

    Itse en ole saannut kuin korkeintaan safkaa palkkioksi siitä, että olen tarttunut kitaraan.

  7. Ongelmanahan tuossa hyvitysmaksussa on se, että myös ne, jotka eivät kopioi muiden musiikkia tai elokuvia, joutuvat maksamaan.

    Voiko olla oikein, että hyvitysmaksun joutuu maksamaan myös harrastaja, joka tallentaa itse yksityiskäyttöön kuvaamiaan lomavideoita ja digikuvia? Näitä harrastajia on Suomessa melkosesti.

    Ulkoisia kovalevyjä käytetään paljon myös datan varmuuskopiointiin. Varmuuskopiosta ei mielestäni ole muutenkaan mitään perusteita joutua maksamaan toistamiseen hyvitysmaksua.

  8. Kyllä itseäni sitten ärsyttää ja myös huvittaa ihmisten valitus kyseisestä hyvitysmaksusta. He ovat valmiita laittamaan 100-200 euroa esimerkiksi ulkoiseen kovalevyyn ja maksamaan kauppiaalle yms. huijareille hirmuvoiton, mutta kun pitäisi taiteilijoiden hyväksi euro vipata niin jo tökkii. Ei voi kuin ihmetellä ihmisten asenteita. Itselle ihan sama vaikka pienituloinen olenkin. Mielelläni tuen SUOMALAISTA kulttuuria.

  9. ”Millainen rooli internet-palveluntarjoajilla ja teleoperaattoreilla pitäisi tässä kaikessa olla?”

    Hetkonen. Juuri kyseenalaistat hyvitysmaksun järjellisyyden, ja seuraavaksi olet tarjoamassa samaa laajakaistayhteyksiin. Samoin kuin C-kasetin jälkeisiä teknisiä vimpaimia ei ole rakennettu pelkästään musiikin kopioimiseen, ei nettiäkään ole rakennettu pelkästään siihen. Sama idea, eri suunta, miksi senkään toteutus koettaisiin oikeudenmukaisemmaksi?

    @Anssi ja @kivi
    ”He, en ymmärrä paljoakaan näistä viime aikojen jutuista, mutta olisikohan jotenkin mahdollista saada soittariksi kännykkään vaikka ton “Lähellä sua” -melodian?”
    ”@Kivi: Eikös sen biisin saa siirrettyä puhelimeen? Jos siis on sellainen luuri, joka soittaa mp3:sia.”

    Kiva trolli, pojat. Mitäs, Anssi, jos otan hyllystäni erään suomalaisen muusikon Nummela-levyn, vieläpä sen kahden levyn version, ja kopioin sieltä kappaleen kännykkäni soittoääneksi. Tuleeko minun mielestäsi maksaa kappaleesta sinulle toistamiseen?

  10. Kannattaa myös huomioida, että hyvitysmaksun idea ei ole laittomasta kopioinnista korvaaminen, vaan laillisesta. Aiheesta hyvä essee löytyy täältä: http://bit.ly/eM6ECr

  11. Aika hassu juttu on se, että aika moni Anssin biiseistä on youtubessa, voin tallentaa ne sieltä ilmaiseen netin tallennuspalveluun enkä missään vaiheessa maksa mitään kellekään :O Vai onko Anssi saanut jotain rahhoo siitä kun kappaleensa on laitettu AnssiKelaVevoon??

    ps. 1972 on yksi maaliman parhaista biiseistä ja joo, maksoin siitä.

    pps. Miten Sami Aaltonen on voinut tehdä niin hyvän videon ja on niin paska Big Brotherissa???

  12. Opiskelija 86:lle

    Miksi jonkun tyhjän tallennusmedian hankkisesta pitäisi maksaa taiteilijalle mitään? Ymmärrän, että täydestä maksetaan, tyhjästä maksaminen on järjen vastaista. Kokisin tulleeni levykaupassa huijatuksi, jos juuri ostamani cd-levy olisikin tyhjä. Samoin koen tietokoneliikkeessä, jos tiedän maksavani tyhjästä jollekin kolmannelle osapuolelle, jolla ei pitäisi olla ostotapahtuman kanssa mitään tekemistä. Sympatiani taiteilijoita kohtaan alkaa olemaan koetuksella. En minäkään ole vaatimassa heiltä mitään. Annan almuja, jos minua huvittaa, mutta en vippaa pakotettuna.

    Mistä taiteilijat ovat saaneet sen käsityksen, että jollekin yksittäiselle kiintolevylle tallennetaan juuri heidän musiikkiaan? Entäpä jos sinne laitetaankin dataloggerin mittausdataa? Tulisiko hyvitysmaksu maksaa silloin ilmatieteen laitokselle, kun heidän tulonsa jollain mystisellä tavalla putoaa?

    Kas kun eivät ole vaatimassa hyvitysmaksua kirjahyllyistä; hyllyllekin voi säilöä äänilevyjä, nuotteja, kirjoja ja soittimia.

  13. Millainen maailma olisi ilman viihdettä, kulttuuria ja taidetta?

    Yhtä rauhallinen ja kaunis kuin mitä se varmaan oli, ennenkuin ensimmäinen ihminen syntyi ja alkoi pilaamaan planeettaa.

  14. Blogissasi on ihan hyvä perustelu rahansaannille, että korvaus tarvitaan, kyse onkin siitä miten se kerätään. Mutta valitettavasti rahan ottaminen ulkoisista kovalevyistä (joita useimmiten käytetään muun kuin musiikin säilömiseen) – ei niinkään musiikin säilötykseen menee valitettavasti normaalin oikeustajun yli.

    Teoston kannattaisi miettiä enemmän julkisuuskuvaansa, sillä nyt vain näyttää verenimiä mafialta, jonka tavoitteena on ahneus. Tämä on varamaan kaukana totuudesta, mutta pr -asioita kannattaisi miettiä myös Teostolla.

    Teosto lisäksi katsoa eteensä ja miettiä, mitäs sitten tehdään, kun tieto tallennetaan verkon palvelimelle esim. Amazoniin. Siinäpä on Teostolla miettimistä, miten rahat saadaan tästä. Ja valitettavasti minäkin nauran tuolloin vahingoniloisena.

    Nyt minäkin ajattelen, että, kun kerran maksan teostomaksun ulkoisesta kovalevystäni, imutankin niin, että teosto vapisee housuissaan….

  15. Hyviä kommentteja edellä ja Anssi Kelalle hatunnosto ja kumarrus kun laittaa itsensä peliin tällä tavoin.

    Mielestäni hyvitysmaksun puolustajat ovat liikkeellä kestämättömin perustein. Vaikka taiteen tekeminen olisi miten kannatettavaa, kiintolevyn ostajan pakottaminen sen kustantajaksi on vastoin yleistä oikeustajua. Tätä ei ole vaikeaa havaita ihmisten kommentteja lukiessa.

    Ratkaisuja tulisi etsiä toisaalta. Patenttiratkaisua ongelmaan ei ole minullakaan, mutta jollain tavoin musiikin ostamisesta pitäisi saada kilpailukykyinen vaihtoehto ”laittomalle” kopioinnille. Tarkoitan varsinkin musiikin hinnoittelua, joka lienee suurin syyllinen myyntitulon romahtamiseen.

    Keskivertoelokuvan, jopa kotimaisen, saa kaupasta omakseen noin 15 eurolla. Siinä on ehkä kaksi tuntia kuvaa ja ääntä ja extrat päälle. Kun 45 minuuttia pelkkää ääntä CD:llä maksaa helposti 20 euroa, ei ole vaikeaa havaita, että jokin on pielessä.

    Omalla kohdallani seuraus on ollut se, että musiikin ostaminen on vähentynyt melkeinpä olemattomiin, mutta elokuvan saatan poimia esim. marketista mukaani asiaa sen pidempään harkitsematta.

    En wareta elokuvia tai musiikkia vaan jopa mielelläni maksaisin siitä. Kohtuudella.

  16. Hyvitysmaksuista voitaisiin luopua kokonaan. Rahat voisi ottaa valtion budjettiin esim. veikkausvoittovaroista. Radioiden soittolistamafia pitäisi lopettaa myös. Kukaan ei ole älähtänyt näihin soittolistoihin – siis virallisesti.

  17. Harva urheilijakaan pystyy elättämään itsensä urheilulla, päivätöitä on tehtävä.

    Mistä saataisiin heille kasettimaksu?

  18. Moi,

    Jonnelle:

    ”Miksi jonkun tyhjän tallennusmedian hankkisesta pitäisi maksaa taiteilijalle mitään?”

    Mihin hankitut kappaleet tallennetaan, jollei tyhjälle tallennusmedialle? Ja mihin luulet, että piraatit tallentavat laittomasti ladatut aineistot?

    Totta kai se on epäreilua, että rehelliset kansalaiset, jotka ostavat musiikin laillisesti, joutuvat maksamaan lisää, kun osa lataa ilmaiseksi (vaikka oikeasti hyvitysmaksut jostain kovalevystä ovat tässä tapauksessa naurettavia).

    Se on sen sijaan näköjään täysin oikein, että kovalevyvalmistaja tienaa tuotteillaan – mutta voi kauhistus jos artisti, jonka tuotteita kopioidaan laittomasti kyseiselle kovalevylle, saisi siitä jotain hyvitystä! Sitten ollaan yhtäkkiä niin huolestuneita oikeudenmukaisuudesta, kun itse joutuisi kaivamaan kuvetta.

    Hyvitysmaksu on tavallaan ”kollektiivinen rangaistus” siitä, että eräät eivät halua maksaa äänitteistä. Vertaapa vaikka pummilla matkustamiseen julkisissa kulkuvälineissä. Olisi niitä lipun hintoja varaa laskeakin, jos kaikki matkustajat osallistuisivat.

    Tällaisia ”kollektiivisia rangaistuksia” on yhteiskunta täynnä. Paljonkohan esim. maksetaan vuosittain veroja siitä, että porukka ei osaa käyttää alkoholia vaan aiheuttaa itselleen, läheisilleen ja koko yhteiskunnalle vuosittain järjettömän määrän suoraa ja epäsuoraa vahinkoa. Siinäpä varsinainen kollektiivinen rangaistus, jonka ohessa kalpenevat hyvitysmaksut.

    Samalla logiikalla kuin yllä voisin kysyä: ”Miksi minun pitäisi maksaa jonkun minulle täysin tuntemattoman känniääliön toilailuista? Miksi minun pitäisi maksaa hänen läheistensä kärsimykset?”

    Jos maksat veroja, voit olla varma, että maksat jonkun alkoholistivaimonhakkaajan edesottamuksista, halusit tai et. Tällainen on yhteiskunta. Vääryyksistä joutuvat syyttömätkin maksamaan, kunnes vääryydet saadaan korjattua.

    Kannattaa myös muistaa, mistä koko homma on alkanut. Olisikohan kuluttajan aika suunnata tuohtumuksensa piraatteihin, josta ongelma juontuu, sen sijaan että syyllistetään alkutuottajia?

  19. Mielenkiintoinen aihe. Ei niinkään kultturiväen elättämisen kannalta vaan sen kannalta, miten yleistä oikeustajua voidaan polkea. Voi Suomi, mihin oletkaan menossa.
    Hyvitysmaksu tallennusmediasta luoville ihmisille. Jokuhan voi vaikka kopioida luomuksen.
    Hyvitysmaksu kynistä ja papereista runoilijoille. Jokuhan voi koioida runoja.
    Hyvitysmaksu kynistä ja papereista Jumalalle. Jokuhan voi kopioida raamatun (ja niinhän joissakin maissa tehtiinkin).
    Hyvitysmaksu kipsistä kuvanveistäjille. Jokuhan voi kopioida patsaan.
    Hyvitysmaksu kankaasta kuvataitelijoille. Jokuhan voi kopioida taulun.

    Täysin kestämätöntä perustelua kyseisen päätöksen ympärillä. Ei voi muuta sanoa. Anssi kirjoitti, että näin pienessä maassa ei voi elää marginaalijutuilla. Se on luultavasti totta. Miksi pitäisikään? Jos marginaalitaiteelle ei ole kysyntään niin sitten ei ole. Ei minunkaan tekemisiäni maksateta muilla.

    Ei, en kopioi levyjä enkä elokuvia. Ostin Suomalaisen elokuvan pari viikkoa sitten ja tänään kaksi CD levyä. Maksan mielelläni artistin työstä. Samaa olen opettanut lapsilleni, jotka kyllä tietävät mistä elokuvat ja musat saa ilmaiseksi jos vain haluaa.
    En kuitenkaan maksa mielelläni yhtään ylimääräistä tallennusmediasta, johon en tallenna laittomasti ladattua tuotosta. Koska asiassa on kuitenkin haluttu lähteä tälle linjalle, pitää hankki tallennusmediat ulkomailta.
    Jaa, mutta nytpä pitää lopettaa kirjoittelua ja laittaa yksi marginaalilevy tilaukseen. Ulkomailta.

  20. Lähinnä edelliselle Nimettömälle

    Mitkä ihmeen hankitut kappaleet vaativat erillistä tallennusta? Jos ostan yhden CD:n vuodessa jostain keikkapaikasta, sitä ei tarvitse kopioida mihinkään. Yleensä en edes kuuntele sitä, vaan tuuppaan sen jollekin tuttavalle lahjaksi. Tämä johtuu siitä, että olen esityksen kerran kuullut ja kun olen sen kuullut, muistan sen, joten minulla ei ole tarvetta kuunnella sitä enää ikinä uudestaan. Sama pätee kirjoihin ja elokuviin. Jos haluan jotain säilyttää, se on itse ottamani digikuvat ja -videot perheestäni jälkipolville ihmeteltäväksi. Tälle haaskalle artistit ovat nyt saapuneet.

    Se, että jotkut harrastavat piratismia, ei oikeuta mitään yritystä tai yhdistystä kollektiiviseen rankaisuun, puhumattakaan siitä, että oikein opetusministeriön ja valtioneuvoston avulla.

    Alkoholismin hoitoon (mielisairaus) kuluvat verorahat eivät ole rangaistusluonteisia. Ihmettelen, kuinka sinulla on otsaa rinnastaa välttämätön terveydenhoitoasia käsi ojossa kiintolevyhaaskalla pyöriviin korppikotkiin, jotka kutsuvat itseään artisteiksi. Ja kyllä – kannatan alkoholin myynnin lopettamista ja kriminalisoimista.

    En valitettavasti vieläkään tiedä Suomesta yhtään artistia, jonka esitystä kiinnostaisi kuunnella tai katsella yhtä kertaa enempää. Edes ilmaiseksi. Suuri osa esityksistä on jopa niin lapsellista sontaa, että niiden seuraamisesta pitäisi maksaa yleisölle palkka.

    Kysymys on myös periaatteesta ja oikeudenmukaisuudesta. Hyvitysmaksu sotii molempia vastaan. Olkoon hyvitysmaksu vaikka yksi sentti per teratavu, sen väkisin periminen kolmannelta osapuolelta on mielestäni rikollista ja todella törkeää.

    Olisi kiva tietää se juristi, joka pystyy oikeudessa perustelemaan jonkun muun oikeudellisen seuraamuksen maksattamisen kolmannella osapuolella.

    Jää myös nähtäväksi, kuinka EU tulee puuttumaan tähän, kun kansalaisten yhdenvertaisuusperiaate ei toteudukaan, eli kun suomalaiset artistit korjaavat koko potin Suomesta hankittujen kiintolevyille tallennettujen EU-alueen artistien esityksistä.

  21. @jonne:

    Et näköjään pidä taiteesta. Se vain on sinun mielipiteesi. Kyllä tässä yhteiskunnassa on niin sanottua löysää rahaa huomattavasti enemmän ihan muualla kuin taiteessa ja sen tekemisessä. Taiteilijaksi kouluttautuminen tai heittäytyminen on mieletön riski Suomessa. ”Nimettömältä” hieno kirjoitus. Muutamasta eurosta itkeminen on aivan turhaa. Kauppiaat voisivat esimerkiksi tulla tässä hieman vastaan tiputtamalla hintoja, vaikkapa siten, että hyvitysmaksun jälkeen laitteen hinta pysyy suunnilleen samana.

    Toinen esimerkki ns. pakollisista maksuista on se, että joudun opiskelijana maksamaan terveydenhuoltomaksua 42 euroa vuodessa, vaikka en palveluita käyttäisikään. Maailma on melko epäreilu. Silläkin rahalla saisi kaksi CD-levyä. Itse näen hyvitysmaksun ja yleisesti teostokorvaukset sijoituksena tulevaisuuden kulttuuriin.

    Myös hieman epäilyttää tuo teratavun levyn käyttö valokuvien säilöntään. Saa olla nimittäin aikamoinen pino niitä kuvia, että täyttyy. Suuri osa käyttää ulkoisia levyjä vain ja ainoastaan ladatun ja laittoman materiaalin säilytykseen.

  22. Ulkomailta tilaamalla ei säästä pelkästään 10 euroa vaan siellä on puolet matalempi ALV + matalemmat hinnat perustasolla ja usein postitus halvempi kuin Suomessa. Tämä tekee paljon yli 10 euroa. Tuo rangaistuksenomainen 10 euroa notkautti kamelin selän, jonka ansiosta vien rahat tästä lähtien automaattisesti ulkomaille.

    Aiemmin on tukenut suomalaista, mutta tällaista mafianomaista suojelurahan keruuta ei voi tukea vähimmissäkään määrin. Onko tuo vain alkua ja kun on makuun päästy, laajennetaan kohta lisää, tuli lisätuloja tai ei.

    Jos ihmisellä on halu tehdä taidetta, sitä ei estä rahoituksen saaminen ja kyllä keksii keinot toteuttaa luomishalujaan vaikka Siperiassa. Luovuutta se rahoituksen hankkiminenkin vaatii. Tästä voi saada lisää perspektiiviä tekemisiin.

    Anomyyli: ”Harva urheilijakaan pystyy elättämään itsensä urheilulla, päivätöitä on tehtävä.

    Mistä saataisiin heille kasettimaksu?”

    Urheilutarvikkeisiin ja juoksukenkiin extraverot. Kirjailija vasta kusessa onkin. Pitäisi jokaisesta paperiarkista, kynästä ja puhelimen txt-ominaisuuksista maksaa, koska näihinkin voidaan tallentaa kirjailijan tekstiä.

  23. Opiskelijalle

    On yllättävää, kuinka äkkiä se kiintolevy alkaa täyttymään itseotetuilla videoilla ja digikuvilla, kun oikein harrastaa. Tuo teratavu oli mainittu hinnoitteluesimerkkinä. Tarve teratavuihin kasvaa, kun kamerat tulevat tarkemmiksi (+ 3D:tä jossain lähitulevaisuudessa) ja hinnat alas. Kuvauksessa, digitoinnissa ja kuvankäsittelyssä on myös erikoisalueita, jotka vievät levyltä hyvinkin paljon tilaa. Levyjen koko nousee koko ajan, mikä tarkoittaa sitä, että hyvitysmaksun suhteellinen osuus (eur/TB) muuttuu pian kohtuuttomaksi. Itse raudan hinta kun pysyy suunnilleen vakiona, vaikka kapasiteetti kasvaa.

  24. tusu kirjoitti:”Kirjailija vasta kusessa onkin. Pitäisi jokaisesta paperiarkista, kynästä ja puhelimen txt-ominaisuuksista maksaa, koska näihinkin voidaan tallentaa kirjailijan tekstiä.”

    Kopiokoneistahan maksetaan muistaakseni tekijänoikeusmaksua myös. Ainakin meidän töissä kopiokoneessa on Teoston tarra. Tosin kopiokoneiden käyttö on romahtanut sähköisten dokumenttien ja tulostinten yleistyessä.

  25. Tavallaan koko keskustelussa yksittäisillä tuotteilla, niiden hinnoilla ja hyvitysmaksun osuudella niistä ei ole juurikaan merkitystä. Olennaista on se asenne, jota esim. Teosto tuo kannanotoissaan jatkuvasti esiin. Niistä käy hyvin ilmi, kuinka haluttomia ko. tahon edustajat ovat muuttumaan ajan mukana. Yritetään väkisin pysyä vanhoissa ansaintamalleissa kiinni, vaikka sitten valehtelemalla ja keräämällä perusteettomia maksuja. Saaden samalla tietenkin tavallisen kuluttajan vihat niskaansa. Tätä tuskin itse artistitkaan haluavat?

    Itse en missään nimessä halua, että taiteen ja kulttuurin tukeminen loppuu. Tästä syystä olen myös jyrkästi nykyistä hyvitysmaksujärjestelmää vastaan. Kuten aiemminkin sanoin, tavalliselle kansalaiselle on huomattavasti helpompi hyväksyä 10 sentin maksu sadasta eri tuotteesta kuin 10 euron maksu yhdestä tuotteesta. Mutta pitää olla ahne ja vaatia kymmeniä prosentteja sen parin prosentin sijaan ja sitten ihmetellään miksi ihmiset ovat vihaisia.

    Jos tekijänoikeusjärjestöt olisivat valmiita miettimään hinnastoaan kuluttajille suunnattujen tuotteiden osalta uudestaan, voisi se laitekannan laajentaminenkin olla ihan perusteltua. Musiikki on kuitenkin nykyään pieni osa kaikesta siitä datamäärästä jota esim. keskivertoihmisen puhelimessa on. Kun huomioidaan myytyjen soittimien, puhelinten, muistikorttien ja muiden vastaavien määrä, päästään kerätyissä varoissa varmasti täysin uudelle tasolle vaikka itse hyvitysmaksu olisikin vain pari prosenttia entisestä.

    Itse näkisin mielelläni myös taiteen ja kulttuurin tukemisen tulevan osaksi esim. RAY:n tukiohjelmaa. Niistä jaetuista 300 miljoonasta riittäisi varmasti myös tähän tarkoitukseen. Etuna tässä olisi myös se, että edes osa rahoituksesta tulisi tekijänoikeusjärjestöjen ulkopuolelta.

    Tietynlainen ”laajakaistavero” voisi ollakin ihan järkevä, jos maksun määrä pysyy kohtuullisena, luokassa 1-5% palvelun hinnasta. Maksu pitäisi myös tilittää jollekin muulle taholle kuin tekijänoikeusjärjestöille, joka hoitaisi varojen jaon useammille sisällöntuottajille joiden pääasiallinen media on internet.

    Suomessa on pitkälti yli 2 miljoonaa laajakaistaliittymää, joten tästä kertyisi kohtuullisellakin maksulla enemmän kuin nykyisellä järjestelmällä. Toki rahojen jako olisi myös tasapuolisempaa jolloin yksittäinen artisti ei välttämättä hyödy yhtä paljoa, mutta kuitenkin.

    Osmo Soininvaara kirjoitti ihan mielenkiintoisen jutun, kyseenalaistaen nykyisen maksun laillisuuden kiintolevyjen osalta:
    http://www.soininvaara.fi/2010/12/16/varmuuskopioista-teostomaksu-2/

  26. Kannattaisi Anssinkin tarkistaa faktat hyvitysmaksutulot eivät ole viimeisten 10 vuoden aikana kertaakaan pudonneet alle 8 miljoonan euroon. Vaan ovat olleet noin 10-12 miljoonan euron luokkaa 2000 vuodesta alkaen tähän päivään saakka. Viime vuonna tulot olivat 9.7 miljoonaan euroa.

    http://www.hyvitysmaksu.fi/Teosto/hymysivut.nsf/0/0f085260b8604de9c22573b1003c22ec/$FILE/Hyvitysmaksujako2007_iso.gif

    http://www.hyvitysmaksu.fi/Teosto/hymysivut.nsf/0/70363EB7E652A0ECC22577B900212874?opendocument

    TEOSTO on arvioinut 2009 hyvitysmaksut reilusti alakanttiin: he arvioivat tulevaksi summaksi n. 8.1M€, vaikka todellisuudessa saivat tosiaan n. 9.7M€. Myös vuoden 2007 luvut ovat väärin: vuonna 2007 hyvitysmaksujen määrä oli siis 12.7M€ EIKÄ 15.2M€.

  27. Hyvitysmaksu ongelman voi ratkaista monella kahdella keinolla, jotka ovat käytössä eri maissa. Parhain malli kaksi ensimmäistä ja 2 huonointa viimeisenä musiikin tekijän kannalta.

    Kaksi parasta järjestelmää.

    1. Norjassa hyvitysmaksujärjestelmää ei ole, vaan valtio varoista maksetaan aina sama summa 12 miljoonaan euroa vuosittain. Tämä malli sopisi Suomeen. Norjassa hyvitysmaksujärjestelmä toimii valtiollisella tasolla. Valtio maksaa budjetista kompensoitavan korvauksen suoraan organisaatioille, jotka jakavat korvauksen tekijöille. Edut summa pysyy aina samana.

    2. Musiikin hintaan lisätään hyvitysmaksu sitä ostettaessa. Tämä on helppo toteuttaa korottamalla ostetusta musiikista perittyä 6% Teoston osuutta 4% lisää hyvitysmaksu osuus eli Teostolle menevä osuus nousisi 6%->10% josta 4% olisi hyvitysmaksua. Tällä mallilla saataisiin vuosittain noin 10-16 miljoonana euroa hyvitysmaksua riippuen musiikin myynti määristä. Edut suurempi summa jos musiikkia myydään paljon. Haitat pienempi summa jos musiikkia myydään vähemmän. Tässä mallissa tallentavista laitteista tai tallentavista medioista ei peritä hyvitysmaksua. Hyvitysmaksu peritään vain ostettaessa musiikkia johon on jo sisällytetty Teoston osuus.

    Sitten huonot järjestelmät.

    3. Luxemburgissa tekijänoikeuslaissa on kirjattu poikkeus yksityisestä kopioinnista, mutta hyvitysmaksujärjestelmää ei ole.

    4. Kyproksella yksityinen kopiointi on ilman poikkeuksia laissa kielletty. Eli ei ole hyvitysmaksujärjestelmää.

    Ensimmäiset 2 keinoa ovat toteutettavissa suhteellisen helposti ja parhaimmat kaikkien osapuolien kannalta. Mikä olisi Anssin mielestä paras 1. vai 2. kohta? Tästä pitäisi vain mainita Teostolle ja muille artisteille, jotta asia saataisiin korjattua ja kaikki osapuolet hyötyvät.

  28. Anssille muutama vinkki tulojen kasvattamiseksi:

    1. strippaaminen
    2. opetus DVD:n tekeminen bassonsoitosta
    3. Kela&Käämi-firma pystyyn
    4. lottoaminen
    5. prostituutio
    6. muuttaminen Thaimaahan, jossa elelet Teosto-tuloilla rikkaana.

    P.S. mutta missä on Keski-ikäinen mies??????????????????

  29. Voisko joku vähän keventää tunnelmaa..vaikka Magnum..on niin raskasta luettavaa! 😉

    Asia on kyllä todella tärkeä ja Anssin kirjoitukset mainioita!

  30. Tutkimusten mukaan suomalaiset kopioivat vuodessa noin 2 miljardin edestä musiikkia ja elokuvaa.

    Toki ihmiset tallentavat muutakin. Mutta ei sillä perusteella voi vaatia, ettei tuosta 2 miljardin musa- ja leffasisällöstä olisi mitään korvausta.

    On tietenkin myös se toinen vaihtoehto: Se että musiikkia koskisi samanlainen laki kuin tietokoneohelmia. Ohjelmiahan ei saa kopioida, vaan työkoneeseen, kotikoneeseen ja läppäriin pitää ostaa omat lisenssit. Niin Petteri Järvisen kaverit ovat hoitaneet omat asiansa.

    Elleivät ihmiset pidä musiikin yksityistä kopiointia hyvitysmaksuhintansa arvoisena asiana, poistetaan koko juttu ja siirrytään samaan käytäntöön kuin mitä softa-ala harrastaa.

  31. >Tutkimusten mukaan suomalaiset kopioivat vuodessa noin 2
    >miljardin edestä musiikkia ja elokuvaa.

    Paljonko tästä määrästä on laillista kopiointia?

    Piratismia ei voi laskea, koska se on laitonta. Laittomuutta ei voi hyvittää muulla kuin sakolla tai vahingonkorvauksilla. Hyvitysmaksu ei tee laitonta lailliseksi.

    Siksi ihmettelen, miksi tekijöitä kiinnostaa hyvitysmaksu mutta ei piratismin torjunta?

  32. Mistä asti tekijöitä ei ole kiinnostanut piratismin torjunta? On vähän isämäistä tai sanoisko poliitikkomaista panna vastakkain kaksi asiaa, jotka kumpikin on toiselle tärkeitä.

    Jos kannattaa sitä, että saa kopioida ilman että kenenkään tarttee maksaa, pitäisi olla looginen. Miksei nuo tietokonehemmot – jotka tykkää kopioida – aja meille kuluttajille samoja oikeuksia softan suhteen kuin meillä on musan ja leffan suhteen?

  33. Kalevi, kerroit, ettei ohjelmia saa kopioida. Asia ei ole aivan näin. On hyvinkin paljon tietokoneohjelmia, jotka ovat täysin ilmaisia ja vapaasti kopioitavia. Alla esimerkkinä äärimmäisen pieni murto-osa:

    http://www.coss.fi/
    http://www.vapaasuomi.fi/
    http://www.valo-cd.fi/ohjelmat

    Tietokoneessa ei tarvita ensimmäistäkään kaupallista/maksullista ohjelmaa, jotta se toimisi ja olisi täysin laillinen.

    On myös ilmaiseksi ladattavaa musiikkia, ilmaisia elokuvia (mm. suomalainen Star Wreck).

  34. No joo. Jos joku ei tiennyt, että myytäväksi tarkoitetun kaman lisäksi on myös freeware-kamaa, niin nyt tietää 🙂

    Mutta eihän tässä siitä ole kyse. Vaan siitä, että laki kohtelee MYYNTIKAMAA eri tavoin: sen mukaan musaa ja leffaa saa ostamisen sijasta kopioimalla, mutta Microsoftin ja Applen ohjelmia ei.

    Yksityisen kopioinnin osalta tietokoneohjelmien tekijänoikeudet ovat paljon vahvemmat kuin musiikin. Ja palkkojen eroa näillä aloilla en viitsi edes lähteä vertailemaan.

  35. Porukka tuntuu jakautuvan kahteen porukkaan.

    – Osan mielestä on oikein kopioida taiteilijoiden työn tuloksia mutta väärin maksaa siitä heille kopiointilaitteiden hinnassa korvausta

    – Osan mielestä yksityinen kopiointioikeus on niin rahanarvoinen asia sekä kuluttajalle, laiteteollisuudelle että taiteilijalla, että siitä on oikein kerätä laitteiden hinnassa korvausta

    Lisäksi osasta tuntuu olevan hirveä rikos, jos joku tulee maksaneeksi yhdessä laitteessa tästä 10 euroa, vaikkei juuri sillä laitteella mitään kopioikaan. Ja osan mielestä kopiointia on kokonaisuutena kuitenkin niin paljon, ettei hyvitysmakssysteemi ketään kuluttajaa loppupeleissä oikeasti sorsi, joten tuollaisen siis kestää.

    Tästä tässä pohjimmiltaan on kysymys. On jännittävä nähdä, miten erilaisiin käärepapereihin nämä mielipiteet kuitenkin pystytään kätkemään.

  36. Anssi kysyi perustellusti: ”Kun nyt hyvitysmaksujärjestelmä näyttää joka tapauksessa hallituksen toimesta pitkällä aikavälillä romuttuvan, niin soisinkin keskustelun painopisteeksi siirrettävän sen millä tavalla kulttuuria sitten pitäisi tukea? Vai pitäisikö ensinkään?”

    Olen samaa mieltä siitä, että marginaaleja olisi mukava tukea enemmän. Nythän Suomessa lähes kaikki taide on niin kovin laitosvetoista. Pikainen Googelointi antoi esimerkiksi Kansallisoopperan vuosibudjetiksi pari vuotta sitten 57 miljoonaa euroa. Jotenkin on sellainen tuntuma (mutta ei faktaa, korjatkoon ken tietää), että osa tästä ”valuu” erilaisten vielailevien tahojen todella korkeisiin yksittäiskorvauksiin?

    Jospa siis vaikka laitoksissa olisi hieman varaa säästää, niin säästö voitaisiin sen sijaan kanavoida tuonna marginaaliin?

    Toinen mielenkiintoinen logiikka on että taiteilija-apurahat menevät hyville taiteilijoille? Heidänhän sitä pitäisi vähiten tarvita, jos kerran hyviä ovat? Sen sijaan rahaa voisi jakaa aloitteleville taiteilijoille ja projekteille (sen sijaan että apurahat annetaan ”menestyneenä taiteilijana olemiseen”, ilman tuotto-odotuksia).

    Nämä molemmat ratkaisut eivät lisäisi valtion jo nyt holtitonta velkaantumista. Voi myös kysyä onko oikein että valtio ottaa velkaa tämän sukupolven taidenautintojen rahoittamiseen ja maksattaa sitten meidän taiteen kulutuksen tulevilla sukupolvilla?

  37. ”Kun nyt hyvitysmaksujärjestelmä näyttää joka tapauksessa hallituksen toimesta pitkällä aikavälillä romuttuvan, niin soisinkin keskustelun painopisteeksi siirrettävän sen millä tavalla kulttuuria sitten pitäisi tukea? Vai pitäisikö ensinkään?”

    Tämä on hyvä kommentti Anssilta. Tämän huolen varjolla ei vain ole järkevää puolustaa ”hyvitysmaksua” tuotteille joita ei todellakaan käytetä pääsääntöisesti kotimaisen musiikin lailliseen kopiointiin. En osaa tarjota vastausta toiseen tukimuotoon, mutta se ei tee tästä uusimmasta hyvistysmaksupäätöksestä oikeutettua tai edes järkevää.

  38. Tarkoittaako kirjoittaja tässä nyt sitä, että kansalaiset kopioisivat liian vähän (laillisesta lähteestä tietenkin)? Lisäämällä ja suorastaan kannustamalla kopiointiin hyvitysmaksut karttuisivat entiseen malliin, mutta veikkaisin tämän olevan levymyynnistä pois. Onko nyt niin että hyvitysmaksut ovat kuitenkin parempi tulonlähde mitä levymyynti?

    Äkkinäinen luulisi musiikintekijöiden ja taiteilijoiden olevan tyytyväisiä siitä, että kopiointi on vähentynyt (ja myynti lisääntynyt).

  39. Eihän kopioinnin määrä ole mihinkään vähentynyt. Hyvitysmaksun romahtaminen johtuu siitä, että yhä suurempi osa kopionnista tehdään laitteilla, joista ei kerätä hyvitysmaksua (esim. musakännykällä).

    Jos myynti lisääntyisi ja kopiointi vähenisi, taiteilijat varmaan olisivatkin iloisia.

    Sensijaan hyvitysaksu romahtaa, vaikka kopiointi ei vähene. Ihan tämän Nokialandian hallituksen poliittisten päätösten takia.

  40. Kaikki te jotka kivenkovaa väitätte, että tallennusvälineille ei todellakaan kopioida tai todellakin kopioidaan enimmäkseen musiikkia ym. Mistä te sen tiedätte? Mihin perustaa noinkin vahva väite puolesta tai vastaan?

  41. Sanotaan nyt asia hieman toisinkin.

    Joku täällä totesi, että en siis pidä taiteesta. Asia ei nyt aivan näin ole. Pidän kyllä taiteesta, mutta johtuen siitä, että olen nähnyt ja kuullut sitä hyvin paljon, olen oppinut erottamaan jyvät akanoista. Sama koskee elintarvikkeita, elektroniikkaa, puusepäntuotteita jne jne.

    Olen nauttinut parhaista taidemuseoista, ravintoloista, seminaareista ja taide-esityksistä. Ja ollut viikkokausia maailman ikävimmissä paikoissa sotatoimialueilla, liftannut 50 asteen pakkasessa siperiassa, kouluttanut intialaisia insinöörejä jne tämä paskan puhuminen saa riittää, koska kukaan ei oikeasti halua kaikkea tätä tietää.

    Matkusteltuani yli kolme vuosikymmentä tämän pallon pinnan yläpuolella välillä maan pinnalla piipahtaen minulla on ollut aikaa miettiä yhtä sun toista.

    Hyvitysmaksu on peanuts ihmisten itselleen aiheuttamien ongelmien joukossa. Pointti on kuitenkin se, että hyvitysmaksu on ryöstöön verrattava asia. Ja siksi se pitää hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Aivan kuten naisten kivittäminen aviorikoksesta, delfiinien tappaminen ruoaksi, elin- ja ihmiskauppa, väärennettyjen varaosien myynti yms. Niin kauan kuin ihmisiä on vielä olemassa. Toivottavasti ihmiset katoavat tältä pallolta mahdollisimman pian.

  42. PM:lle

    Todellisuudessa kenelläkään ei ole hajuakaan siitä, mitä yksittäisille kiintolevyille tallentuu, eikö vain? Tai ehkäpä pieni haju: enimmäkseen roskaa, millä ei kukaan tee koskaan mitään. Lopulta ne päätyvät kaatopaikalle, kun hankitaan isompi levy uutta roskaa varten.

  43. @Pm. Eräs lähde on tämä: http://www.hyvitysmaksu.fi/teosto/hymysivut.nsf/0/eb25b89f5bb8cb43c22574ea002be6a6/$FILE/Teosto_Ulkoisen%20kovalevyn%20k%C3%A4ytt%C3%B6_raportti_2010.pdf .

    Etenkin sivun 10 info on mielenkiintoista. Sen mukaan noin 20% vastaajista on talluttanut musiikkia. Kun tähän vielä lisää tiedon sivulta 11, jonka mukaan 29% on lähipiiristä (siis laillisesti ja hyvitysmaksun mukaisesti ladattua) niin kaikenkaikkiaan tämä tarkoittaa, että noin 6% (0.22 x 0.29) on tallettanut sellaista musiikkia, josta kasettimaksu muka on hyvitys.

    Eli siis 94 prosenttia colateral damage! Ja sitten Wallin sanoi että kännyköitä ei oteta maksun piiriin koska Noki.., öh, siis koska alle 20% kännyistä käytetään musan kuunteluun. ;-). Kuulostaa ristiriitaiselta? Niin myös minusta!

    Sen lisäksi, jos tarkkailee mitä maailmassa tapahtuu, niin mielestäni megatrendi on selvä: Jos olet spotifyn asiakas, miksi kopioisit? Jos kuulut iUskontoon ja ostat musan iTinesista, niin miksi kopioisit? Jos sinulla on vaikka Elisa Viihde, niin miksi kopioisit? Jos missaat jokun TV-ohjelman, katsot sen Areenasta tai jostain muualta, miksi kopioisit (Ylen ohjelmathan ollaan muutenkin jo keraalleen maksettu)?

    Eli mielestäni kaikki digitaalisen sisällön megatrendit osoittavat, että kopioinnin (siis sellaisen laillisen kopioinnin josta tuo kasettimaksu on korvaus) tarve vähenee ja rajusti.

    Eli siis kaiken järjen mukaan kasettimaksun tuoton pitäisi laskea kun kerran se toiminta johon maksu perustuu, pienenee?

  44. Håkan:

    Todennäköisesti suurinta osaa tallennetusta mediasta ei edes tulla koskaan käyttämään.

  45. Nyt tehty päätös hyvitysmaksusta vie asiakkaat suoraan ulkomaisten nettikauppojen asiakkaiksi, sama juttu mikä on jo käynyt CD- ja DVD-levyjen kanssa. Tällöin jää hyvitysmaksun lisäksi myös valtiolta arvonlisävero saamatta.

    Hyvitysmaksutulojen väheneminen ei johdu yksinomaan tyhjien CD/DVD-levyjen myynnin laskemisesta vaan siitä, että niitä ei yksinkertaisesti enää osteta Suomesta. Ja kohta käy sama juttu ulkoisten kovalevyjn kanssa.

  46. Aika on jo ajanut yksityishenkilöiden kopiomaksujen ohi ja projektitaiteilijoiden olisi aika vain sopeutua tilanteeseen. Sosialismi on kuollut.

    Muusikko on viimekädessä yrittäjä kaikkine yrittäjyyden veroetuineen, mutta myös haittoineen ja jos muuta väitätte niin tarkastakaa verokorttinne. Tavalliseen palkansaajaan on aika suuri ero.

    Kaikki yhteiskunnan osa-alueet tehostuvat tai ne yksinkertaisesti siivotaan selvitystilassa tehokkaammiksi. Miksi muusikkojen pitäisi saada elää kuin ”80-luvun kasinotaloudessa” ?

  47. Kukahan tässä elää kuin 80-luvun kasinotaloudessa? Yksityisen kopioinnin oikeus on rahan arvoinen etu kuluttajalle. On kasinotalousjohtajien logiikkaa, että tuollaiset edut pitää saada itsella ilmaiseksi.

    Kun biisikaupassa biisi maksaa vajaan euron, 5-10 euroa on pieni hinta ainakin siitä musiikkimäärästä mikä minun laitteillani on.

    Tsekkaa digitodaysta, jossa oikaistiin uutisankat ulkoisten kovalevyjen hinnankorotuksista. Maksut ovat tosiasiassa 5-10 euron välillä.

  48. Pohjimmiltaan on kyse reiluudesta. Ellei tahdo maksaa hyvitysmaksua, pitää hankkia kaikki musiikkinsa ostamalla.

    Mutta eiks kaikki käytänössä joskus kopioi musaa?

    Miksi tehdä tästä ongelmaa. Maksan mielellän joitakin euroja siitä, että Anssi ja muut saavat edes pienen korvauksen siitä itselleen.

  49. Osaako joku selittää miksi kulttuuriuutisilla on väärät ja virheelliset hyvitysmaksuluvut?

    Katsokaa 2007 kohtaa ja verratkaa Teoston omaan viralliseen ilmoitukseen. Kulttuuriuutisten mukaan 15 miljoonaan mutta Teoston mukaan vähän yli 12 miljoonaa.

    Sitten kun verrataan 2009 hyvitysmaksutuloja 8.9 miljoonaa muka kulttuuriuutisten mukaan vaikka todellisuudessa 9.7 miljoonaa.

    Kysyin asiaa Teostosta suoraan, jossa todettiin ja vastattiin, että kulttuuriuutisten taulukko on virheellinen, eikä se pidä paikkaansa mutta Teoston oma taulukko on tarkka ja virallinen. Lisäksi sain tietää Teostolta, että 2010 hyvitysmaksu kertymä on yli 9 miljoonaa euroa vaikka vuotta on vielä jäljellä eli lisää tulee vielä. Kulttuuriuutisten 6 miljoonan hyvitysmaksu tulo on siis tahallista vääristelyä.

  50. Hyvitysmaksu melkein viisinkertaistaa tallentavien medioiden hintaa.

    lainaus ”Aika mielenkiintoista hyvitysmaksullinen Verbatim DVD-R 16X media 4.7GB, 100 kpl maksaa 103.90 € (sis 23% alv.)

    http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=0230

    Kun sama mutta hyvitysmaksuton maksaa 22.99 euroa

    http://www.nierle.com/s01.php?shopid=s01&ag=1&sp=fi&pp=aa&bnr=2992&letterid=372

    Tuohan tarkoittaa, että hyvitysmaksu lisää hintaa 4.5x kertaiseksi mikä on aivan järjetöntä dvd-levyissä. Kuka vielä ostaa mafiaverolla varustettuja laitteita 4.5x kertaisella hinnalla Suomesta.” lainaus

  51. Kaleville:

    Kasinotaloudessa rahaa tuli tekemättä mitään, 80-luvulla sosialismi oli voimissaan, eikös se ole juuri sitä mitä muusikkokin hyvitysmaksujen kautta nykypäivänä haluaa !?

    Ei ole ilmaisia lounaita tarjolla, ei muusikoille ainakaan minun valokuva- ja kotivideoarkistoissa.

  52. Minua itseäniä häiritsee tässä keskustelussa se, että muusikot omivat ”kulttuurin” jotenkin omaksi hommakseen ja perustelevat sillä omaa verotusoikeuttaan.

    Newsflash! Internet on täynnä kulttuurintuottamista. Osa ammattimaista, osa vähemmän ammattimaista. Ja kaikilla on sama haaste: miten saada luovan työn tuloksista liikevaihtoa.

    Verotusoikeus ei ole kuitenkaan tähän mikään oikea ratkaisu. Varsinkaan jos se tehdään salamyhkäisesti kähmien.

    Onneksi Teostoverolta voi välttyä pienellä vaivalla:
    http://blogit.tietokone.fi/ossi/2010/12/vinkki-nain-valtat-teostoveron/

  53. ”Muusikko”-nimimerkki kysyi, miksi Teoston nettisivujen ja Kulttuuriuutiset.netin hyvitysmaksutilastoissa on eroja. Vastaus ilmenee tilastojen otsikoista. Teoston tilasto kertoo, paljonko minäkin vuonna jaettiin hyvitysmaksu-rahaa ja Kulttuuriuutiset taas kertoo, paljonko sitä minäkin vuonna kerättiin.

    Nämä ovat eri asioita, esimerkiksi ensi vuonna jaetaan pitkälti tänä vuonna kerättyä rahaa.

    Kulttuuriuutisten tilasto on otettu tekijänoikeusjärjestöjen hyvitysmaksuesityksestä, jossa on myös Teoston toimitusjohtajan Katri Sipilän nimi alla. Tuon esityksen tilastot on tehty Teoston hyvitysmaksuyksikössä. Kumpikaan ei ole virheellinen, ne kertovat eri asiasta.

    Järjestöjen hyvitysmaksuesitys on tilastoineen tässä linkissä:

    http://www.kulttuuriuutiset.net/easydata/customers/kulttuuriuutiset/files/2007_piirrokset/hyvitysmaksuesitys_2011.pdf

  54. Aika hauskaa. Jari Kallio syyttää, että muusikot tahtovat ”ilmaisia lounaita” toivoessaan korvausta siitä, että heidän musiikkiaan voi hankkia ostamisen sijasta kopioimalla.

    Kuvastaako tuo heitto nyt hyvitysmaksun vastustajien asenteita? Silloin keskustelua on ehkä turha jatkaa.

    Pitäisi silti muistaa, että markkinataloudessa sekä tavara että työ yleensä maksaa. Ilmaisia lounaita ei noin yleisesti ottaen ole, eikä ilmaista musiikkia.

    Yksityinen kopiointi on kuluttajalle merkittävä etu. Hyvitysmaksu on siitä varsin kohttuullinen hinta. Ei siitä asiasta kannata nyt noin vahvaa tunnetilaa kehittää 🙂

  55. Tuo kasettimaksunhan voisi korvata kopiointimaksulla, joka sisältyisi itse tuotteeseen? Jos kerran:
    a) maksu on hyvitys laillisesti ostetun sisällön kopioinnista
    b) lähes kaikki laillinen materiaali on nykyään digitaalisessa muodossa myytävää

    niin silloinhan reiluun tulokseen päästäisiin siten, että kaikkeen myytyyn digitaaliseen sisältöön lisättäisiin tuo kopiointimaksu, sanotaan nyt vaikka 20% kuten esimerkiksi noiden ulkoisen levyjen kohdalla? Maksun alainen sisältö olisi sitten tuon nykyisen yksityisen kopioinnin piirissä?

    Hommahan olisi silloin selkeä. Maksu kohdistuisi vain laillisesti ostettuun digitaaliseen sisältöön, se kasvaisi automaattisesti jos sisällön määrä kasvaisi eli siis kopiointipotentiaali kasvaisi, eikä se kohdistuisi mitenkään täysin ulkopuolisiin tahoihin.

    Kaikki olisivat tyytyväisiä?

  56. @Muusikko:
    Aika hyvä verrata luxemburgilaisen ja suomalaisen verkkokaupan hintoja… Melkein mitä tahansa tuotteita voi tilata ulkomailta halvemmalla kuin Suomesta, ei se ole ihan suoraan pelkkä hyvitysmaksu joka niitä hintoja nostaa.

  57. Jos kaverini ostaa levyn ja antaa minun kopioida siitä biisejä niin tottakai se merkitsee, etten minä niitä enää mistään osta.

    Anssi on oikeassa siinä, että tarvitaan jokin korvaus tästä. Kopiointi on rahanarvoinen juttu sekä musiikin kuluttajalle että taiteilijoille.

  58. Tulen pitämään huolta siitä, ettei minun perheeseeni enää ikinä hankita rahalla sekuntiakaan supmalaista musiikkia.
    Opetan myös kohta teini-ikäiset lapseni oivaltamaan miten Teosto, Anssi Kela ja monet muut huijarit ryöväävät rehellistä kansaa.
    Hävetkää!!!

  59. Anssi kysyi: ”Onko tällaisilla jutuilla mitään arvoa? Millainen maailma olisi ilman viihdettä, kulttuuria ja taidetta?”

    Käsittämätön ajatus, että viihde, taide ja kulttuuri muka katoaisivat ilman hyvitysmaksuja ja hillitöntä kansan rahastamista.
    Tiedoksi Anssille että viihdettä, taidetta ja kulttuuria on tehty jo kauan ennen kuin sitä edes oli mahdollista tallentaa tai tallenteita myydä.
    Nyt olemme ehkä toivottavasti taas tulossa siihen aikaan jolloin noiden tallenteiden myyminen ja muu ylenpalttinen rahastus on mahdotonta.
    Minun mielestäni nykyinen kehitys johtaa siihen, että viihde, taide ja kulttuuri tulevat laadukkaammiksi. Nykyiset bisnesmiehet saavat olla eri mieltä. Mutta se että he pyrkivät hidastamaan kehitystä ja tekemään musiikin kuuntelijoista rikollisia ei sovi minulle!

  60. @mj

    http://www.nierle.de on saksalainen yritys, jonka tuotteissa on jo Saksassa peritty hyvitysmaksu mukana hinnassa. Saksassa peritty hyvitysmaksun osuus yhdestä dvd-levystä on noin 1% luokkaa hinnassa, kun se on suomessa 60 senttiä / dvd-levy.

    Hyvitysmaksu lisätään tuotteen hintaan ja siihen päälle tulee vielä 23% alv eli se lisää hintaa merkittävästi.

    100 kpl dvd-levyissä hyvitysmaksun osuus on 60 euroa joka lisätään hintaa siihen kauppiaan kate + 23%alv. Silloin, kun verkkokauppa.com myi vielä hyvitysmaksuttomia tuotteita olivat sen hinnat hyvin samoissa kuin esim. nierle.de

    Eli hintaero on hyvitysmaksun takia 100 kpl dvd-levyissä 4.5 kertaa kalliimpi ja se on fakta.

  61. Hyvä Anssi, hienolla asialla olet. Jos Teosto saa tahtonsa läpi niin hyvitysmaksu ulotetaan mm. navigaattoreihin ?!? joita tunnetusti käytiin todella paljon taiteellisten tuotosten kopiointiin.

    Ei vaan oikeasti, mitäs jos tekisit oikeasti töitä palkkasi eteen ja jättäisit kerjäämisen romanialaisille

  62. perun puheeni nierlestä koska olin väärässä. Mutta silti se on 4.5x kertaa halvempi kuin suomalaiset. Postikuluineenkin se on 3 kertaa halvempi.

  63. Håkan: Nykyisessä tukikuviossa on kaikkien taiteenlajien kohdalla ongelmana se, että tuki sidotaan kivijalkoihin, eli laitokset syövät. Kansallisoopperan pyörittäminen on älyttömän kallista, kaikkine hyvää keskiluokkaista palkkaa nauttivine eri alojen asiantuntijoineen. Myös erilaiset kulttuuritalot tulevat parin vuoden sisään tilanteeseen, jossa koko toimintabudjetti menee tuottajien ja muun henkilöstön kulujen maksamiseen ja sitten loppuu sisältö kaiken maailman Kanneltaloista.

    Musiikin kohdalla erityisongelmana kummittelee klassisen musiikin totaalisen kohtuuton osuus tukipiiraasta.

  64. …………………./´¯/)
    ………………..,/¯../
    ………………./…./
    …………./´¯/’…’/´¯¯`·¸
    ………./’/…/…./……./¨¯\
    ……..(’(…´…´…. ¯~/’…’)
    ………\……………..’…../
    ……….”…\………. _.·´
    …………\…………..(
    …………..\………….\…

    Greetings from: Piratebay Admins

    All culture is free and every people all over world can download it free from us piratebay.org

    Read it noobs and learn –> thepiratebay.org/legal

    If you don’t understand picture: FUCK YOU and GO FUCK YOUR SELF!!!

  65. Viitaten tuohon Soininvaaran kirjoitelmaan, olisiko tässä asiassa ”kellään” mitään ongelmaa jos hyvitysmaksu siirrettäisiin normaalien verojen kautta hoidettavaksi?

    Kyse kun tuskin on siitä, että tässä suuri joukko ihmisiä haluaisi lopettaa kulttuurin tukemisen kategorisesti (huolimatta siitä kuinka monta kärjekästä kommenttia Anssikela.com:n blogiin tulisi), vaan siitä, että järjestelmä on epäreilu, ja olisi ilmeisen helppoa (ainakin näin maallikon näkökulmasta ja Soininvaaran kirjoitelman lukeneena) korvata se järjestelmällä joka olisi parempi sekä sisällön tuottajille ja asiakkaille (ja valtiolle).

    Pidän erikoisena sitä, sisällöntuottajat eivät tunnu olevan kategoriesesti huolissaan siitä, että suuri joukko asiakkaita kokee ko. sisällöntuottajien tukijärjestelmän olevan epäreilu asiakkaiden näkökulmasta; ihmettelen asennetta jossa vain hyvitysmaksun vastustajien tulisi etsiskellä vaihtoehtoista tukimuotoa.

  66. Kumma juttu, että joku oikeasti on sitä mieltä, että a) on oikein kun saa hankkia musaa ostamisen sijasta kopioimalla mutta b) on väärin, jos taitelijat saa siitä jotain korvausta.

  67. Siinä on kieltämättä pointti, että ei kai musiikki ihan ilmaista voi olla. Anssi kyseli, mitä vaihtoehtoja olisi laitemaksun sijaan.

    Reiluin systeemi olisi, että kopiointi olisi sallittua mutta jokaissta kopiosta menisi DRM-systeemin avulla oma maksu. Se malli muistuttaisi tietty biisikauppaa.

    Verotuksen kautta kerättävä maksu tuntuu äkkiä kivalta idealta, mutta se ei olisi kovin reilu. Se ei mitenkään edes yrittäisi kohdentua niihin, jotka kopioi.

    Jos laitemaksu osuu joskus sellaisiin, jotka ei koskaan (hekoheko) ole kopioinut, niin yleinen vero osuu sellaisiin sata kertaa varmemmin.

  68. Veroilla maksetaan teitä joista jokaista eivät kaikki käytä.

    Veroista maksetaan monia sosiaalisia palveluja, joista monet ovat sellaisia, että toivon ettei suurimman osan ihmisistä, minä mukaanlukien, niitä koskaan tarvitse käyttää.

    Veroista maksetaan tajuton ”puolustusbudjetti”, josta ei tällä hetkellä ole faktisesti hyötyä muille kuin niille eläkerahastoille jotka sijoittavat aseteollisuuteen, tuohon kapitalismin tehokkaimpaan tulonsiirtokoneistoon.

    Veroista maksetaan tautinen määrä maataloustukiaisia, osa sellaisten vihannesten kasvattamiselle, joita en syö.

    Ehkä teidän mielestänne kulttuuri on jotenkin vähemmän tukemisen arvoista kuin Lockheed-Martin, sossu, ruusukaali ja joku Pekkarisen kotipaikkakunnalleen meidän rahoillamme rakennuttama tie, mutta minusta ei.

  69. Vero- ja laitemaksu-malleissa on periaatteellinen ero.

    Laitemaksussa maksu kohdistuu paremmin niihin, jotka kopioivat. Silloin ne, jotka hyötyvät, maksavat enemmän.

    Laitemaksun ongelmana on se, että sitä saattaa joutua maksamaan myös sellainen joka ei koskaan (hekohekoheko) ole tallentanut yhtää biisiä eikä elokuvaa. No, veroissa tämä ongelma olisi sata kertaa suurempi.

    Miksi laitemaksun vastustajat siis kannattaisivat veromallia? Siksikö, että silloin HE maksaisivat sitä vähemmän kun maksuun osallistuisi 5 miljoonaa ihmistä. Eikö asia ollutkaan periaatteellinen – eli on väärin maksaa, jos ei hyödy?

  70. Laitteiden hinnassa kerättävän maksun vastustajat eivät näe asiaa kauhean periaatteellisena. On vain niin, että kovalevystä maksaisi mieluummin 5-10 euroa vähemmän. Kun tätä itsestäänselvyyttä pitää perustella, tottakai silloin tueksi otetaan myös periaatteellisia argumentteja.

  71. Jos ajattelee että biisien kopionnin pitää olla ilmaista, silloin tietysti vastustaa kaikkia maksuja. Minusta kopiointioikeus on kuitenkin niin rahanarvoinen asia, että siitä on hyvä olla jokin korvaus.

    Tietokoneohjelmiahan tämä yksityisen kopioinnin oikeus ei koske, niistä saa ottaa vain laatikon pohjalle varmiuskopion. Musiikin osalta tällainen oikeus on. Kyllä siitä ilosta muutaman euron maksaa.

  72. Suut soukemmalle

    Musiikin ja elokuvien kopiointioikeudella ei aikuinen tee mitään ja siitä vaadittu maksu on järjetön.

    Lapsilla ja ns. ikuisilla lapsilla ei ole suhteellisuudentaju kehittynyt, joten kaikenlaisia hämäriä mielipiteitä maksu”perusteista” näkyy ja kuuluu.

    Eikö teille kellekään ole koskaan käynyt mielessä, että on paljon ihmisiä, joita musiikki tai sen kopiointi ei kertakaikkiaan kiinnosta.

    On jopa ihmisiä, jotka peräti vihaavat musiikkia ja elokuvia (juuri sen musiikin takia).

    Sitten on sellainen porukka, jonka mielestä varsinkin 1950 -luvun jälkeen tehty suomalainen musiikki olisi ollut parempi jättää tekemättä, kauniisti sanoen.

    Lyhyesti: Suomalainen musiikki- maalaus- ja elokuvataide on sellaista sontaa, että niiden tekijöille pitää määrätä rangaistusmaksu jokaisesta esillepannusta esityksestä ja tuotos tuomita tuhottavaksi.

  73. Kiitti Jonne! Kaikkien tekofiksujen argumenttien jälkeen oli hienoa, että vihdoin näytit, millaisia ajatuksia hyvitysmaksun vastustajien päässä tosiasiassa on.

  74. Nimimerkeille Nöritti ja Nörtti

    Katsopa tuo Turmion Kätilöiden video esimerkiksi suomalaisen taiteen tasosta, jos olet täysi-ikäinen:

    http://vimeo.com/
    1 8 1 0 9 3 6 0

    Nettiosoite näin, jotta kukaan ei eksy tuonne vahingossa.

    Muun muassa tuollaistako sontaa meidän pitää muka tukea, sanoisi Mozartkin, jos eläisi.

  75. Jos jonne pidät kaikkea 50-luvun jälkeen syntynyttä musaa Einojuhani Rautavaarasta Kari Tapioon roskana, sinulle kai sopii että kopiointioikeus poistetaan. Silloin voi hyvitymsksunkin poistaa tarpeettomana. Eli samat säännöt musiikkiin kuin on tietokoneohjelmissakin: jos tahtoo käyttää niin maksaa.

  76. Nöritti:

    Kommenttini koski suomalaista tuoreempaa musiikkia, josta myös edellä antamani kammottava esimerkki.

    Maksullisen musiikin kopiointioikeuden ja hyvitysmaksun poisto sopii minulle loistavasti.

    Maksuttomia vaihtoehtoja on niin paljon, että yksittäinen ihminen ei ikinä ennätä niitä kaikkia kopioimaan. Pätee niin musiikkiin kuin tietokoneohjelmiinkin (mm. Linux, Firefox, 1000 000+ muuta). Ja koko ajan tulee lisää, kun muut ja itse tekee.

    Luepas ainakin https://www.anssikela.com/2010/12/17/hyvitysmaksublues/#comment-11340

  77. Jouluaattona Jonne kirjoitti: ”Sitten on sellainen porukka, jonka mielestä varsinkin 1950 -luvun jälkeen tehty suomalainen musiikki olisi ollut parempi jättää tekemättä, kauniisti sanoen.
    Lyhyesti: Suomalainen musiikki- maalaus- ja elokuvataide on sellaista sontaa, että niiden tekijöille pitää määrätä rangaistusmaksu jokaisesta esillepannusta esityksestä ja tuotos tuomita tuhottavaksi.”

    Aivan, ja syy on selvä: suomalaisuus, joka on 1950 -luvulta asti heikentynyt heikentymistään siihen pisteeseen asti, jossa kansamme työkelpoisuus on muuttunut selvästi havaittavaksi kelvottomuudeksi, näin kauniisti sanoen.
    Silti yksi jos toinenkin suomalainen on huutamassa tukia, jotka ovat meille yhtäläisesti ansiottomia.

    On porukkaa (Jonnekin saattaa kuulua heihin) joiden mielestä kaikki suomalainen työ sitten 1950 -luvun olisi saanut jäädä tekemättä, ja mielipide on oikea. Suomalaisen työn jälkihän on sittemmin ollut sellaista sontaa, että siitä pitäisi vähintäänkin ”määrätä rangaistusmaksu”, Jonnea lainatakseni. Se, että viimeisen 50 vuoden ”työtämme” edes kutsutaan työksi, on häpeäksi esi-isillemme.

    Tämä koskee -luonnollisesti- kaikkea kotimaista teollisuutta, koulutusta ja työtä ylipäätään. Jos ja kun ne eivät ole ilman tukia selvinneet, on niiden – ja sitä myötä myös meidän ihmisten yhteiskuntarakenteemme sisällä – opittava tekemään parempaa jälkeä tai menehdyttävä.
    Maatalous- ja yritystuet on lakkautettava ensimmäisiksi, sen jälkeen voidaan alkaa lakkauttaa muita tukijärjestelmiä. Oleellista on, ettei kiveä jää kiven päälle: tuet on riuhtaistava pois kaikkien piiristä.
    Suomen on ryhdistäydyttävä, ja koviakaan keinoja ei saa välttää. Yhtäkään kansalaistamme me emme saa unohtaa. Katseittemme on käännyttävä myös niihin ryhmiin, joiden tukeminen koetaan soveliaaksi, vaikkei se sitä tietysti ole. Jos työttömät tai opiskelijat eivät selviä ilman työttömyys- tai opintotukiaan, he joutavat hautaan.
    Ja niin edelleen.

    Jonnen näyttämä suunta on varmastikin oikea. Nyt vain tarvitaan saman hengen laajentamista, sen täytyy koskea jokaista Suomen kansalaista.

  78. Anssi kirjoitti:
    Minusta olisi kuitenkin kiva, että joku riehuisi niissä marginaaleissakin – kulttuurin edistysaskeleita kun otetaan harvemmin valtavirran puitteissa.

    Minusta olisi kuitenkin kiva, jos siellä marginaalissa riehujat kustantaisivat harrastuksensa itse. Harrastuksestahan täytyy olla kyse, jos sillä ei kerran elä. Ei meidän muidenkaan harrastuksia mikään muu taho maksa.
    Mistä ylipäätään kumpuaa tämä taiteilijoiden näkemys, että he ovat niin korvaamattomia puuhastelijoita, että yhteiskunnan pitää elättää heidät, jotta he saavat harrastaa? Töihin vaan ja sitten vapaa-ajalla harrastamaan.

  79. Timppa:
    ”Mistä ylipäätään kumpuaa tämä taiteilijoiden näkemys, että he ovat niin korvaamattomia puuhastelijoita, että yhteiskunnan pitää elättää heidät, jotta he saavat harrastaa? Töihin vaan ja sitten vapaa-ajalla harrastamaan.”

    Juuri näin. Bulkkitaide ei ole elämää ylläpitävä välttämättömyys.

    Koko maailmanhistorian ajalta vain harvat taiteelliset tuotokset ovat ansainneet kunniapaikkansa. Loput maatuvat arkistojen kätköissä, kunnes niistä varsin nopeasti aika jättää.

    Niin moni ”taiteilija” yrittää, kaatuu ja unohtuu, mutta vain todelliset mestarit ansaitsevat suuren yleisön arvostuksen.

    Taiteen rahoituksen pitäisi tulla ensisijaisesti näyttelyistä, taulujen ja patsaiden sekä kauniiden, sidottujen, kovakantisten kirjallisten mestariteosten myynnistä ja konsertti- ja oopperalipputuloista, yksityisten ja julkisten rakennusten sekä käyttö- ja taide-esineiden mestarillisesta rakenteiden ja koristusten suunnittelusta ja valmistuksesta.

    Taiteen pitäisi olla niin mykistävän loisteliasta, että kopiointi ja monistus tulee mahdottomaksi ja ihminen sen äärellä kunnioituksesta sanattomaksi. Esimerkkejä on; Fabergén pääsiäismunat, Prado-museon pohjakerroksen holvissa olevat kivi-intarsiat, Strasbourgin katedraali, eräiden kuninkaanlinnojen ja kirkkojen sisäpuolen jotkut kankaat, koristelut jne.

    Matkailu avartaa.

  80. Hehheh. Oli patsas hyvä tai huono, sitä ei voi (nykytekniikalla) tietokoneella kopioida. Se johtuu tekniikasta eikä loisteliaisuudesta. Älkää nyt kundit viittikö olla 🙂

  81. CD:llä oleva tai radiossa soiva musiikki ei ole tuote, eikä taidetta, vaan sen mainos. Kuluttajan ei kuulu maksaa mainoksista.

    Livekonsertti on tuote.

  82. Jonnea lainaten: ”Taiteen rahoituksen pitäisi tulla ensisijaisesti näyttelyistä, taulujen ja patsaiden sekä kauniiden, sidottujen, kovakantisten kirjallisten mestariteosten myynnistä ja konsertti- ja oopperalipputuloista, yksityisten ja julkisten rakennusten sekä käyttö- ja taide-esineiden mestarillisesta rakenteiden ja koristusten suunnittelusta ja valmistuksesta.”

    Oikein! Muu kuin taulu- ja patsasmyynneistä, käsin sidotuista taidekirjoista, vakavan musiikin lipputuloista ja taide -esineiden ihastelusta syntyneet tuotokset ovat turhia. Kuten hän jo aiemmin viittasi, muu pitää tuhota.
    Jonne on todellisen taiteen – joka tehtiin menneinä vuosisatoina – pyyteetön rakastaja, ja meidän muiden tulee nähdä hänen silmillään. Tällä tavalla:

    ”Taiteen pitäisi olla niin mykistävän loisteliasta, että kopiointi ja monistus tulee mahdottomaksi ja ihminen sen äärellä kunnioituksesta sanattomaksi. Esimerkkejä on; Fabergén pääsiäismunat, Prado-museon pohjakerroksen holvissa olevat kivi-intarsiat, Strasbourgin katedraali, eräiden kuninkaanlinnojen ja kirkkojen sisäpuolen jotkut kankaat, koristelut jne.”

    Taiten muotoiltu! Jonne on näkijä: hän marssittaa eteemme sen, mikä on oikein ja hyvää; mistä kannattaa maksaa.
    Jonnen lista näkemisen arvoisesta taiteesta on lyhyt, mutta sitäkin tarkemmin punnittu: Fabergé -munat, Prado -museon upotekoristeet, ja tarkasti valittujen kirkkojen kankaat ja maalaukset. Jos joku onneton sielu ei ymmärrä kyseisten kolmen ihmeen perään, (edes annettuaan ”matkailun avartaa”) hänen tulee hävetä.
    On toki vahinko, ettei mitään näkemisen arvoista taidetta löydy kotimaastamme, mutta kuten jo aiemmin todettua, ei meillä ole muutenkaan mitään, mitä vaalia.

    Ainoat tahot joihin voimme tukeutua hädässämme ovat Jonne ja kaltaisensa profeetat. Vain heitä seuraamalla saatamme jonain päivänä, paljon työvuosia ja uhrauksia tehneinä, rakentaa uuden, siedettävän Suomen: maan, jossa saattaa vielä kerran tulla luoduksi myös hyppysellinen todellista taidetta!

    Itseäni on jo vuosikymmenet hävettänyt, miten laadutonta kaikki tekemisemme onkaan. Monet kerrat olen miettinyt, kuinka kunniakasta olisi elää vaikkapa Ruotsin kansalaisena: maassa, jossa niin taiteita kuin muitakin töitä on osattu tehdä.
    Tietäähän lapsikin, että meidän taiteilijamme, leipurimme, sotilaamme ja tietokonekoodaajamme ovat kaikki sonnan tekijöitä verrattuna naapurikansamme vastaavien aikaansaannoksiin. Pelko on, että meidän surkeutemme syvenee siinä missä esimerkiksi ruotsalaisten voittokulku jatkuu.

    Toivoa sopiikin, että Jonne tarkentaa tulevissa kirjoituksissaan sitä, kuinka me suomalaiset pääsisimme edistyksen pariin. Harhailtuamme viisikymmentä vuotta tässä nolostuttavassa maassa me totisesti tarvitsemme Hänen neuvojaan.

    Vai onko niin, että meillä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia? Onko 1950 -luvun jälkeinen Suomi Jumalan kiroama?

  83. Hevosen apulainen:

    Loistavaa, kertakaikkiaan! Nauroin vedet silmissä, pitkästä aikaa kunnon vittuilua, kiitos!

    Käsitykseni suomalaisista koodareista ja sotilaista on kyllä muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta positiivinen. Ilman heitä emme täällä keskustelisi. Sotaveteraaneille olen hyvitysmaksuja aina valmis maksamaan. Ruotsalaisten sotataidoista en ole saanut näyttöjä. Illan piristykseksi:

    http://www.youtube.com/watch?v=bJWZTkOfxxg

    Kyllä se vielä siitä: Die Fahne hoch!

  84. ”Onko tällaisilla jutuilla mitään arvoa? Millainen maailma olisi ilman viihdettä, kulttuuria ja taidetta?”
    Maailmassa on jo nyt niin paljon noita, että uuden luominen ei olisi välttämätöntä. Kuitenkin vaikka kuinka estelisit ihmisluonto on sellainen, että luoda vaan täytyy ja jos olet riittävän hyvä sinulle siitä jopa maksetaan niinkin paljon, että voit elää monien mielestä jopa leveästikin. Tässäkin maassa on niin paljon monia ammattilaisiakin parempia harrastajia, ettei meiltä kulttuuri lopu vaikka ei hyvitysmaksuja kenellekään maksettaisi.

  85. Kirjoittaja ei selkeästi ole ottanut huomioon että internet-operaattori ja sisällöntuottaja eivät ole sama asia, sen paremmin kuin sitäkään että vuoden 2004 jälkeen on internet-liittymiä tullut yhteiskunnan ns. verkottumisen seurauksena lisää ilman minkäänlaista tarkoitusta sisällön ostamiseen.
    Internet-liittymä kun on välttämätön esim. pankkiasioiden hoitoon, sähköpostiin ja moneen muuhun tarkoitukseen, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että nopeudet ovat nousseet kilpailun seurauksena.

    Itselläni on ollut internet-liittymä jo vuodesta 1989 (siihen aikaan sellaista sai todella etsiä kun ei ollut tarjontaa!) jonka nopeus on noussut sitä mukaa kun sellaista on edullisemmin ollut tarjolla. Tänä päivänä adsl-liittymäni jotain 12 megan yhteydellä maksaa vähemmän kuin modeemiyhteys tuolloin, siinä se on bisnesmalli internet-operaattorille.

    Pitäisikö siis kaikki internet-yhteyksiä käyttävät saada maksumiehiksi sen takia että musiikkiteollisuus tuottaa skeidaa joka ei käy kaupaksi? Itse en ole ostanut ensimmäistkään Anssi Kelan levyä, en levykaupasta enkä nettipalvelusta, enkä myöskään ole piratisoinut ensimmäistäkään kappaletta; silti olen kuullut sitä yliannoksen, siitä on radioasemien soittolistat pitäneet huolen.

    Silti en ole Anssin toimeentulosta huolissani, pitäähän radioasemien soittotuotot (Gramex, Teosto ja mitä kaikkia rahastussysteemeitä niitä onkaan???) hänet ja levy-yhtiön kyllä leivässä. Joka kerta kun biisi soi niin rahaa kilisee tilille.
    Perkl… ja vielä kun käyn parturissa leikkauttamassa hiuksiani, niin siitäkin ilosta joudun maksamaan myös Kelalle, levy-yhtiölle ja kaikille muille musiikkiteollisuuden eri osapuolille.

    Shit happens, really.

  86. Jaahas, taas se aika vuodesta kun poliitikot ovat laajentamassa hyvitysmaksuja. Mitäs mieltä Anssi on tästä puhelinten ja tietokoneiden suunnitellusta rahastuksesta? Allekirjoittaneella tämä ainakin tarkoittaa vain sitä että jatkossa kotimaasta ostettavien tuotteiden boikottilista laajenee. Yritysten työsuhdepuhelimista (ml. eduskunta) suurin osa alkaa olla älypuhelimia joita käytetään töiden tekemiseen eikä musiikin kuunteluun. Silti jokaisesta näistäkin pitäisi maksaa ”kohtuullinen korvaus” täysin väärin perustein ja täysin väärälle taholle. Koskas kaikista musiikki-instrumenteista alettaisiin kerätä korvausmaksuja joilla tuettaisiin kotimaista teknologiateollisuutta? Sitä odotellessa…

  87. Kyllä mulla on ainakin työpuhelimessa musiikkia ja suurimmalla osasta työkavereitanikin. Ei ole erikseen työpuhelinta ja omaa puhelinta vaan työpuhelin on ainoa puhelin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.