Eläinten syömisestä

| Aiheet: Arviot, Kirjat, Mielipiteet | Kirjoittaja:

Melko harvan kirjan nimi summaa yhtä nasevasti sen mistä teos kertoo kuin Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä. Yhdysvaltalainen Foer on poukkoillut koko elämänsä sekaruokavalion ja vegetarismin välillä. Tultuaan ensimmäistä kertaa isäksi hän kuitenkin päätti ottaa asioista oikeasti selvää, penkoa juuriaan myöten esille sen prosessin, jonka päätteeksi me kohtaamme eläimet lautasellamme.

Olen tietysti itse vegetaristina hiukan jo tuumaillutkin syömisen moraalista puolta ja tehnyt omat ratkaisuni. Vaikka pidänkin itseäni jossain määrin tiedostavana eläinten oikeuksien suhteen, niin siitä huolimatta kirja oli paikoitellen kuohuttavaa luettavaa. Foerin maalaama kuva eläinten tehotuotannosta on hyvin lohduton: yli 99 prosenttia amerikkalaisten popsimista eläimistä tulee tehotuotantokoneistosta, jonka päämääränä ovat ainoastaan mahdollisimman lihavat voitot – inhimillisistä ja eläimellisistä kärsimyksistä piittaamatta. Täyteen lääkkeitä pumpatut eläimet ovat geneettisiä hirviöitä, jotka elävät lyhyen ja tuskallisen elämän, ja joiden kasvatus tuhoaa ympäristöä tehokkaammin kuin auto-, laiva- ja lentoliikenne yhteensä.

Kirja raottaa esirippua maailmaan, jonka olemassaoloa kukaan ei halua ajatella. Kaupoissa ja ravintoloissa ei ole mukavaa miettiä mistä liha on peräisin ja miten sitä tuotetaan. Sellaiset ajatukset sulkee mieluummin pois, liha on ihanan makuista! Syömisellämme on kuitenkin niin valtava merkitys elämässämme – ei pelkästään itsellemme, vaan koko sille ravintoketjulle, jonka viimeisiä lenkkejä olemme – että minusta jokaisen pitäisi ainakin kerran pysähtyä kunnolla miettimään ruokailun moraalista puolta. Jos näitä asioita ei mieti, niin silloin on ruokateollisuuden sumutuksen uhri.

Jos sen sijaan on valmis katsomaan petoa silmästä silmään, niin siinä tapauksessa kannattaa aloittaa vaikkapa tästä kirjasta.

Minä en esimerkiksi tiennyt sitä, että jokaista katkarapukiloa kohden kuolee 26 kiloa muita mereneläviä, suureksi osaksi uhanalaisia lajeja.

Tai sitä, että Yhdysvalloissa jätetään vuosittain 200 000 ns. downer-nautaa (eläintä, joka ei kykene enää nousemaan jaloilleen) heitteille, jolloin ne menehtyvät muutamassa päivässä, tai kärrätään ne elävinä jätelaareihin.

Tai sitä, että 90-luvun alussa Yhdysvaltain suurin sianlihantuottaja, Smithfield, laski Pohjois-Carolinassa New River -jokeen 90 miljoonaa litraa lietettä. Seurannut ympäristökatastrofi oli päästöiltään kaksinkertainen huomattavasti kuuluisampaan Exxon Valdezin öljyturmaan verrattuna.

Tai sitä, että yhdysvaltalaiset mässyttävät keskimäärin elämänsä aikana lihamäärän, joka vastaa 21 000 kokonaista eläintä (vertailun vuoksi: tässä kirjoituksessa on n. 4 400 kirjainta). Maailmanlaajuisesti lautasillemme lahdataan vuosittain 15 miljardia lintua. Amerikkalainen syö lihaa keskimäärin n. 88,5 kiloa vuodessa, suomalainenkin lähes 80 kiloa.

En myöskään tiennyt sitä, että viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana (USA:ssa) talonrakennuskustannukset ovat kasvaneet 15-kertaisiksi ja autojen tuotantokustannukset 14-kertaisiksi, mutta maidon hinta on noussut vain 3,5-kertaiseksi, eikä munien ja lihan hinta ole edes tuplaantunut.

Tehotuotanto on mahdollistanut meille huokean lihan. Sillä on kuitenkin hintansa – sen pulittavat miljardit kärsivät eläimet, tuhoutuva ympäristö ja sairastavat ihmiset.

Foer kirjoittaa luonnollisesti amerikkalaisesta vinkkelistä. Kirjan lopusta löytyy kuitenkin Animalian toiminnanjohtajan, Salla Tuomivaaran, raportti siitä millä mallilla tuotantoeläinten asiat ovat Suomessa. Raportti ei anna aiheutta kansalliseen ylpeilyyn. Monissa asioissa Pohjoismaissa ja Euroopassa tilanne on Yhdysvaltoihin verrattuna toki parempi, mutta se on kuitenkin kaukana hyvästä. Siniristilippu lihapakkauksessa ei takaa sitä, että se olisi eettisesti tuotettu. (Tätä kirjoittaessani luin Taloussanomista artikkelin, jossa Suomen sikayrittäjät -järjestön puheenjohtaja puolustelee kotimaisia käytäntöjä. Jotenkin hän ei kuitenkaan onnistu välittämään kuvaa suomalaisesta possu-onnelasta.)

Jonathan Safran Foer korostaa sitä, että jokainen haarukannostomme on kannanotto. Jokainen ruokakaupasta ostamamme tehotuotettu valmiste on hiljainen hyväksyntämme silmittömän riiston jatkumiselle. Tai itse asiassa se on vielä enemmän – ruokakaupassa me käytännössä rahoitamme tuon toiminnan.

Foer myös toteaa, että ihmiset ovat yleensä harvinaisen yksimielisiä siitä, että eläimille pitäisi taata mahdollisimman hyvät elinolot – juuri kukaan ei peräänkuuluta lisää kärsimyksiä eläimille. Siksi onkin niin hämmästyttävää, että kasvissyöjät ovat marginaalissa. Miksi ne, jotka käytännön teoilla nousevat vastustamaan lähes jokaisen pahana pitämää asiaa, mielletään vain naurettaviksi pupunruoan mussuttajiksi? Suuri enemmistö paheksuu, mutta antaa toiminnalle kuitenkin ruokapöydissä siunauksensa.

Ehkä se johtuu siitä, että tuijotamme lautastamme silmät suljettuna. Viimeistään tämän kirjan pitäisi räväyttää ne auki.

♠    ♠    ♠

Kirjan voi hankkia esimerkiksi suoraan kustantajalta, täältä.

Kommentit

  1. Ihmiset rakastavat hyvää ruokaa, johon he ovat totutettu jo pienestä pitäen. Suurin osa ihmisistä tiedostaa kyllä, että lihantuotannossa on paljon ei-toivottuja piirteitä. Lihansyöntiä jatketaan, koska ihmiset ovat perusluonteeltaan itsekkäitä ja nautinnonhaluisia. Julkisuudessa pitäisikin alkaa kampanjoimaan ajatusta, jossa tavallinen ihminen herätetään VÄHENTÄMÄÄN lihatuotteiden käyttöä. Esim. kerran kuussa kasvisviikko-kampanja tms. Ihmisethän ovat pohjimmiltaan laumaeläimiä – tehdään perässä, kunhan saadaan jostain vihiä, että moni muukin tekee samoin.
    Se, että kampanjoidaan vegetarismin puolesta on sinällään hyvä asia, mutta moni lihansyöjä kammoksuu ajatusta, että joutuisi luopumaan omista herkkuruuistaan kokonaan, vaikka omatunto hieman kolkuttaakin..

  2. Olen samaa mieltä siinä, ettei tämän keskustelun sävyjen välttämättä tarvitse olla jyrkästi vain mustaa tai valkoista. Lihansyömisen vähentäminen on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Suomalaisen keskimääräinen 80 kilon vuotuinen lihamäärä tarkoittaa käytännössä pihviä joka päivä. Onko se oikeasti ihan tarpeellista?

    Onhan tuon lihan vähentämisenkin puolesta kampanjoitu, minäkin olen osallistunut:
    https://www.anssikela.com/2009/06/22/lihaton-maanantai/

  3. Se että lähdetään mustavalkoisesti lihatuotanto itse pahuus = kasviruokavalio hyveyden huipentuma, ei oikein toimi ja silloin ollaan tekemisissä kuin kiihkouskovaisten kanssa. Myös lihassa voi tehdä valintoja ja tukea pientiloja esimerkiksi hakemalla kauppahallista. Olen ollut maatiloja lähellä joissa kussakin kymmeniä lehmiä, sikoja ja kanoja enkä voi sanoa pahalla tahdollakaan että kohtelu olisi huonoa. Yleensä niissä joissa paljastunut että eläimet huonoissa oloissa johtuu siitä että isäntäväki sairastunut, masentunut, alkoholisoitunut ja/tai uupunut täysin. Tämä nyt ei taas USA:n pikaruokalihatuotantoon sovi mutta tuli mieleen.

    Hintojen vertaaminen ei oikein toimi. Ruokatuotantoa tuetaan verovaroista tai verokevennyksillä yms. ja siten kustannukset täysin erilaisia. Esimerkiksi autossa käytettävät raaka-aineet olleet ikuisuuden sijoittajien pelinappuloita, joten hinnat voivat heitellä rajustikin. Nyt myös ruoka, etenkin sokeri ja kahvi ovat nyt pörssitavaraa, joten hinnat voivat nopeasti vaihdella suuntaan tai toiseen. Sehän näkyy jo nyt kaupassa hintojen rajuina korotuksina, etenkin kahvista saa maksaa kalliisti.

    Itse en millään usko että kasvisruokavaliolla voitaisi ruokkia kaikki kansat. Lisäksi jos öljy on loppumassa, etanolituotanto veisi leivän suusta ja sademetsät sileäksi. Se kirjassa on hyvä että ihmiset edes hetken miettisivät mitä suuhunsa laittavat ja jättäisivät pikaruokalat käymättä sekä tekisivät itse ruokansa vähän miettien mistä ja mitä ostaa.

  4. Minusta tässä ei tulisi kiinnittää liikaa huomiota siihen syökö lihaa vai kasviksia, vaan tuohon tehtotuotantoon. Tehotuotanto on pahasta tuotetaan sitten elintarvikkeita, energiaa tai muita kulutushyödykkeitä. Tehotuotanto perustuu ainoastaan tuottajan voiton maksimointiin eikä millään muilla arvoilla ole sen kanssa mitään tekemistä.

  5. Tehotuotantoa kun ajattelee niin aikamoista energian tuhlausta on suomessakin kasvattaa esim. kurkkua. Lämmitykseen, valaistukseen kuluu energiaa mielettömän paljon. Toisaalta kuluu energiaa jos kurkut rahdataan toiselta puolelta maapalloa, mut asialla on aina kaksi puolta ja reunat niin kuin kolikollakin! Muistakaa se!

  6. Hyviä huomioita Tusu, Tuomo ja Toni! Lihansyöjät vs. veget -keskustelu on aivan liian mustavalkoinen. Vege, joka ei syö lihaa, mutta kuluttaa esim. eineksiä ja juo Coca-colaa päivittäin tekee ruokakulttuurille vähintään yhtä pahaa tuhoa kuin tehotuotettujen lihan tai kasvistenkin kuluttaja.

    Jos oikeasti halutaan vaikuttaa eettisesti ja hyvän ravinnon puolesta niin kuluttajien pitäisi lopettaa kaikenlaisten teollisesti prosessoitujen elintarvikkeiden osto. Jokainen ostettu energiajuoma ja einespizza on kannatusääni ruokateollisuuden moraalittomalle toiminnalle.

  7. Tässä hyvä linkki vihannestentuotannon sekä lähiruoan ekologisuudesta. Kasvisten ostamisessakin olisi hyvä suosia (mahdollisuuksien) mukaan lähiruokaa sekä avomaalla kasvatettuja tuotteita.

    http://partsiltapoytaan.net/L%E4hiruoka-ja-ymp%E4rist%F6.php

    Itse olen lihansyöjä mutta lihansyönti ei ole minulle itsetarkoitus ja käytänkin kasviksia runsaasti ja valmistan usein pelkkää vegeruokaa.
    Kaikessa pitäisi muistaa kohtuus sekä se että ainakin ottaa selvää asioista ja tekee rehellisesti päätöksiä sen mukaan.
    Olen myös sitä mieltä että silmien sulkeminen vain sen takia että ”kaikkihan niin tekevät” on vastuun ja velvollisuuden välttelyä.
    Toisaalta joskus tuntuu ärsyttävältä kun minusta lihaa(kin) käyttävänä kuluttajana tehdään murhaaja ja sydämetön mässäilijä. Kaikenlainen fanatismi onkin vaarallista, oli kyse mistä ideologiasta tahansa.
    Itse käytän usein Hakaniemen Kauppahallin pieniltä tuottajilta, hyvissä oloissa kasvaneiden eläinten kasvattajilta, tuotua lihaa. Koen että samalla kun tuen pientuottajaa sekä -yrittäjää, teen lihaostoksissani hiukan ekologisemman ja eettisemmän ratkaisun kuin vain marketin hyllystä vaikkapa uusiseelantilaista lihaa ostamalla.

  8. Loistava juttu Anssi, kun sinä julkisena henkilönä vaivauduit kommentoimaan kyseistä kirjauutista!

    Omalla syntilistallani ovat vielä maitotuotteet, samanlaisia tehotuotannon hedelmiähän nekin ovat. Toki pyrin ostamaan luomua aina kuin mahdollista, mutta valitettavasti kaikkia maitotuotteita ei ainakaan toistaiseksi luomuna saa.

  9. Nämä luvut 21 000 (jenkit) ja 80kg (suomi) ei ole kyllä oikein (?) suhteessa: ”….yhdysvaltalaiset mässyttävät keskimäärin elämänsä aikana lihamäärän, joka vastaa 21 000 kokonaista eläintä…Suomalainen puolestaan syö lihaa keskimäärin lähes 80 kiloa vuodessa.” eli tuo 21 000 kuulostaa kyllä hirmuisen isolta luvulta? Vai onko jenkkien syömä kilomäärä (joka varmaankin on enemmän kuin tuo 80kg) sitten laskettu niin että kuinka monta katkarapua se tekee?

    Mutta onhan tuo 80kg:kin (siis keskimäärin, eli heavy user:it syö muidenkin edestä….) hurja luku….Pistää mietityttämään…..

  10. Itsekin ihmettelin tuota jenkkilukua. Tarkoittaako kirja että kukin yhdysvaltalainen syö elämänsä aikana 21000 kokonaista eläintä vastaavan määrän lihaa? Ja mitä eläintä? Hiiri? Koira? Possu? Lehmä? Jos keskimääräinen lehmä painaa parisataa kiloa niin noiden lukujen mukaan perusjenkki söisi elämänsä aikana 420000 kiloa lihaa. Eihän siinä ole mitään järkeä…
    Vai olenko niin urpo että ymmärsin tuon tekstin täysin väärin? Sekin on mahdollista…

  11. Jos kilo jauhelihaa maksaa noin 7 euroa ja tuo 420000 kiloa tulisi syödyksi lihaa, kuluttaisin rahaa elämäni aikana aikana 2. 94 miljoonaa euroa 😀

  12. @Rane & Antti:

    Mietin kyllä itsekin samaa. Kirjassa ei mainittu mistä eläimistä on kyse, siinä mielessä tuo esimerkki oli kieltämättä hiukan huonosti valittu… Yleisesti ottaen kirjan faktat tuntuvat kuitenkin olevan melko huolellisesti tsekattu, pelkkä viiteluettelo on 50 sivun pituinen.

    Tsekkasin kuitenkin paljonko amerikkalaiset syövät keskimäärin lihaa vuodessa. Kymmenen vuotta sitten lukema oli n. 88,5 kiloa/henkilö (lähde: http://www.usda.gov/factbook/chapter2.htm). Tuo löytyi nopeasti, en jaksanut tähän hätään kaivella tuoreempaa tietoa.

    Lisäsin tämän tiedon kirjoitukseeni, nyt ko. esimerkki lienee hiukan valaisevampi.

  13. Lasketaan nyt vielä huvin vuoksi paljonko syömme lihaa elinaikanamme:

    Amerikkalaiset elävät keskimäärin 78,3 vuotiaksi, syöden siis lihaa 88,5 kiloa vuodessa. Tämä tekee yhteensä n. 6 930 kiloa läskiä lärviä kohden.

    Suomalaisten elävät keskimäärin vuoden pidempään, 79,3 vuotiaiksi. 80 kilon lihakulutuksella syömme elomme aikana keskimäärin 6 344 kiloa lihaa.

    Yksi ayrshiren lehmä painaa keskimäärin 573 kiloa. Jos söisimme ne luineen, nahkoineen ja sorkkineen, niin jokainen meistä pistelisi elämänsä aikana poskeen 11 lehmän lauman. (En tiedä montako kiloa tuollaisesta lehmästä saadaan syömäkelpoista lihaa. Jos painosta vähennettäisiin kaikki syötäväksi kelpaamaton, niin lehmien määrä olisi tässä esimerkissä tietysti suurempi.)

  14. joo, luulisi että siinä kovallakin kundilla (ja gimmalla) saletisti natsaa jos 11 kpl yli 500kg lehmään kulkee suoliston läpi….

  15. Mukava huomata, ettei keskustelu ole lähtenyt syyttelylinjoille puolin ja toisin. Yksi asia minkä haluaisin huomioida on kustannukset kuluttajalle. Eli siis jos siirtyy kasvisruokaan, ruokamenot todennäköisesti kasvavat. Tämä johtuu siitä, että saadakseen saman määrän energiaa kasviksista kuin lihasta, täytyy kasvispohjaista ravintoa syödä vastaavasti enemmän. Näin opiskelijana ruokamenot ovat noin puolet käytettävissä olevista tuloista (asumisen jälkeen), joten kysymys on merkittävä. Toisaalta en väitä, että se olisi kynnyskysymys.

    Omalla kohdallani ei vain tahtoa siirtyä kasvisruokaan ole, vaikka toki terveellisempää se olisi. Ihailen suuresti heitä, jotka siihen pystyvät. Onko kenelläkään tietoa miten maailma saataisiin ravittua pelkällä kasvisruoalla? Eli olisiko kasvisruoalla eläminen globaalisti mahdollista?

  16. ”Jos siirtyy kasvisruokaan, ruokamenot todennäköisesti kasvavat”

    Omat kokemukseni ovat täysin päinvastaiset. Kaikkein helpointa liha on korvata erilaisilla soijatuotteilla, siis rouheella, suikaleilla ja mitä näitä on.

    Yhden 400g jauhelihapaketin hinnalla saa puoli kiloa tummaa soijarouhetta. Lihapaketista syntyy ateria tai ehkä kaksi, mutta jopa tällainen isoruokainen läski saa soijarouhepussin riittämään helposti kymmenkuntaan ruoanlaittosessioon.

  17. Onko joku muuten törmännyt tietoon tai tutkimukseen seuraavista kysymyksistä:

    Jos lihansyönti ja -tuottaminen lopetettaisiin kokonaan ja kaikki ihmiset siirtyisivät syömään kasvisruokaa, mitä se merkitsisi esimerkiksi soijan (tai muun kasvikunnan) tuotannon kannalta.
    Lähinnä mietin viljelyalan lisäämistä globaalisti, viljelyalan tieltä metsien hakkaamista, vihannesten tehotuotantoa läpi vuoden kaikissa ilmasto-olosuhteissa, jne.
    Avomaalla kasvatettavien kasvisten hiilijalanjälki on sinänsä pieni, mutta mitä vaikutuksia on juuri viljelysmaiden lisäämisellä ja mahdollisella metsien kaatamisella?

    http://www.wwf.fi/ymparisto/metsat/sademetsat/soija.html

    Artikkelista käy ilmi että valtaosa soijasta (ainakin Brasiliassa) päätyy eläinten rehuksi, eli meidän lihansyöjien lautaselle.
    Lihansyönnin lopettaminen merkitsee sitä että proteiinin lähde ravinnossa täytyy löytää muualta. Soija on hyvä proteiinin lähde ja sopii isolle osalle ihmiskuntaa. Totaalinen vegemaailma ei mielestäni kuitenkaan ole yksioikoinen tulevaisuudenkuva. LIhantuotannon lopettamisella ja sen korvaaminen kasvisten kasvatuksella on varmasti myös monia negatiivisia vaikutuksia.
    Itse haluankin olla eettinen lihansyöjä. Tiedän monia tiloja joissa eläimet saavat elää hyvää ja stressitöntä elämää, nauttia hyvästä ravinnosta ja huolenpidosta. Haluankin ostaa lihani näiltä tiloilta.

  18. WWF:n raportin (http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/sademetsaa_lihatiskilla.pdf) mukaan yli 80 prosenttia maailman soijasadosta jalostetaan eläinrehuksi. Nopealla haulla löysin lisäksi tekstin (http://www.sustainabletable.org/issues/feed/), jonka mukaan 60 prosenttia USA:ssa viljellystä maissista menee eläinten ravinnoksi, maailmanlaajuista lukemaa maissista en äkkiseltään löytänyt. Tuossa WWF:n raportissa kuitenkin todetaan, että karjantuotantoon käytetään 80 prosenttia kaikesta maatalousmaasta, eli lähes kolmannes maapallon jäättömästä maapinta-alasta.

    Jos nyt siis leikitään sinänsä utopistisella ajatuksella, että koko ihmiskunta kääntyisi syömään vain kasviksia, niin eiköhän tuolla nyt eläinrehuun käytettävällä peltopinta-alalla ruokittaisi aika monta ihmistä. Minulla ei ole tiedossa sitä miten paljon täysin vegetaristiselle ihmiskunnalle tarvitsisi viljellä maata, joten en osaa sanoa riittäisivätkö nuo eläimiltä vapautuvat pellot.

    En minäkään väitä, että täysin vegetaristinen maailma olisi myös täysin ongelmaton. Ongelmatonta ratkaisua koko maailman ruokkimiseksi ei taida olla, meitä ihmisiä kun on täällä yksinkertaisesti aivan liikaa.

  19. Nykyään enää jumalalla, taivaalla ja helvetillä tms. pelottelu tehoa, joten on keksitty uusi ja sillä voidaan syyllistää ja rahastaa todella paljon. Ei mielestäni eroa uskonnosta mitenkään.

  20. Kommentoisin myös, että tässä ketjussa esitetyt ajatukset siitä, että lihan syönnin vähentäminen lisäisi peltopinta-alaa, on sikäli täysin virheellinen, että lihantuotantoon nimenomaan kuluu peltopinta-alaa paljon enemmän. Yksi lehmä syö elinaikanaan melkoisen määrän heinää, ruohoa, väkirehua (joka siis on rikastettua ruohoa) sekä viljaa. Eläimetkään eivät elä pyhästä hengestä. (Mielenkiintoista on myös, että esim. lohikalat syövät eläessään moninkertaisen määrän pienempää kalaa – oikeasti meidänkin kannattaisi syödä näitä ravintoketjun alkupään kaloja jolloin kalakantoihin kohdistuisi pienempi paine.) Samalla pinta-alalla kasvatettaisiin ruokaa suurelle joukolle ihmisiä, suuremmalle kuin mitä yksi lehmä ruokkisi.

    Olen itsekin sekasyöjä, joka pyrkii laittamaan kasvispainotteista ruokaa. En aio lihasta luopua kokonaan, mutta en näe syytä syödä sitä päivittäin. Itselleni terveys riittää syyksi syödä jonkun verran lihaa ja etenkin kalaa – kala on erinomaista ravintoa, ja syömällä välillä lihaa en joudu miettimään ravintolisiä. Täälläkin mainittu lihan syönnin rajoittaminen ja eettisesti tuotetun lihan ostaminen on fiksua – saamme enemmän aikaiseksi, jos suurin osa ihmisistä rajoittaa lihansyöntiään kuin jos pieni marginaali ryhtyy vegaaneiksi.

  21. Lukuja näistä lehmien ”hyötysuhteista” esim. http://www.valitsevege.fi/node/38 (pahoittelut että kyseessä on noin propagandalta kuulostava sivusto kuin ”Valitse vege”.) Kanat ovat ymmärtääkseni ”hyötysuhteeltaan” parhaita, mutta eivät ymmärrettävästi silti voi tuottaa enempää ruokaa kuin mitä syövät.

  22. Ihmiset ovat itse tuhonneet itsensä ja oman alkuperänsä (luonnon) alkamalla käyttää omaa viisauttaan väärin keinoin. Ensiksi joku on päättänyt olla hyväksymättä itseään ja ympäristöään keksimällä jotain uutta. Sukupolvet sueraavat edeltäjäänsä ja kasvamme keskelle suurta kehitystä. Olemme omaksuneet itsepäisyyden haluamalla kokoajan uutta, vaikka emme sitä tarvitsisi, koska maailma on meillä tässä jo valmiina. Ihmiset ja eläimet ovat osa luontoa. On tieteellisestikin todistettu, että ihmisessä on samoja ainesosia (mineraaleja), kuin maassa. Raamatussakin sanotaan, että Jumala loi ihmisen maantomusta. Ihmisestä esim. 80 % on vettä, melkein sama pätee kasveihin. Jotta me ihmiset voisimme hyvin, meidän pitäisi ruokita elimistöämme luonnon tarjoamalla ruoalla, joka sisältää samoja ainesosia mitä meissä on. Mutta ihmiset eivät ymmärrä, kun he seuraavat kavereitaan. Sitten viimeistään 40 vuotiaana itketään, huudetaan, pyöritään vihassa ja kysytään Jumalalta, miksi annoit minulle nämä tuskat; allergiat, ahdistukset, masennukset, tuskan, vihan, selkävaivat, syövän. Ei se Jumala meille niitä ole antanut, olemme itse aiheuttaneet ne itsellemme, kun taistelemme elämää, todellisuutta ja itseämme vastaan. Sitten kun olemme typerillä keksinnöillämme aiheuttaneet itsellemme ne sauiraudet ja tuskat, alamme taas käyttää viisauttamme ja etsimme niille hoitokeinoja: lääketiede, diagnoosit, kuntosalit, mielenterveyspalvelut.Ja olemme entistä sairaampia. Olemme noidankehässä. Olemme aivan hulluja tässä hyväksytämmömyydessämme, ja epätietoisuudessa. Ihmisten olisi hyvä oivaltaa, että me itse aiheutamme tämän kaiken elämän tuskan niin fyysisesti kuin henkisestikin.Jokaiselle tekisi hyvää tehdä tutkimusmatka elämään ja itseensä ja miettiä mitä me oikeasti olemme. Eduskunnat miettivät mitä tehdä masentuneelle kansalle. Hitto vie herätkää todellisuuteen ja hyväksykää elämä!! Sitten alatte ymmärtää että tämä maailman meno on ihan turhaa ja väärin. Me tuhoamme luonnon ja ekäimet ja lopulta myös itsemme omalla itsepäisyydellämme.

  23. Moraalisesti järkevintä on Monsanton geenimanipuloidun rehusoijan syönti ja eläimille syöttö. Sen estrogeenivaikutus takaa siittiötuotannon loppumisen ja ihmiskunnan kuolemisen sukupuuttoon.

    Syökää siis soijaa.

  24. Haastan lukemaan kirjan nimeltä ”Syötäväksi kasvatetut” joka voitti Tieto-Finlandian 2012. Tämän blogin aihe kertoo amerikkalaisesta tuotannosta mikä poikkeaa suurehkosti suomalaisesta.

    Yllätyin SK lukiessa monesti sillä kaikki on ollut mielikuvien varassa, jossa kaikki maailman tuotantotavat sotkeutunut keskenään ja seassa ripaus suomalaista maalaisromantiikkaa. Luin juuri itse ja mielestäni neutraalia ja korutont on kertomaa. Muutama kuva löytyy kanaloista ja toinen mokoma sioista ja lehmistä teurastamolla että laitumella. Lisäksi on otettu luomu huomioon ja tarkasteltu eroaako se lopulta juurikaan muusta. Suosittelen.

    http://atenakustannus.fi/component/ateena/kirja/506

  25. Olen tietoinen tuosta kirjasta ja miettinyt, että pitäisi lukea. Täytyypä muistaa seuraavan kerran kirjaostoksilla.

  26. Voiko yksilö elää pelkällä kasvisruoalla kylmyyden keskellä Suomessa (ravintoaineet, vitamiinit)? Ehkä tavoiteltavampaa aluksi olisi vähentää lihansyöntiä.

    Itsekin hieman miettinyt, jos siirtyisi osittain kasvispainoitteiseen. Teeman: söisin sellaista, mitä ei ole teurastettu. Luultavasti käyttäisin tuolloin vielä maitotuotteita (juusto, voi ja maito). Olisikohan kananmuna kiellettyjen listalla…

    Muutama ongelma tosin on:

    1.) Soija ei sovi miehille: estrogeenitasot nousevat -> man boobsit
    2.) Gluteiini on ongelmallinen: altistaa monille sairauksille

    Osaako Anssi suositella mitään hyvää kasviruokavaliokirjaa, jossa huomioidaan edellä mainitut seikat?

    By the way, mainitsemasi sieniproteiinipihvit olisi hyvä idea, jos itse valmistaisi esimerkiksi gluteenittomaan kauraan tai spelttiin.

    Antti Heikkilä ei ole kasvispainotteisen ruoan ystävä, sillä pelkkä kasvisruoka ei sovi sydämelle. Green mile -elokuvan ”jätti” siirtyi kasvisruokavaliolle ja kuoli pian tämän jälkeen sydänkohtaukseen.. Lihaksikas tyyppi (ja oli muuten vielä lihaksikas kasvisruoallakin).

  27. Enpä osaa suositella tuollaista kirjaa, ei ole osunut vastaan. Olen itsekin lukenut soijan haittavaikutuksista, mutta näkisin näin maallikkona, että ”kohtuus kaikessa” voisi toimia tässäkin yhtälössä. Syön silloin tällöin soijatuotteita, en kuitenkaan päivittäin.

    Ruokavaliothan ovat hyvin yksilöllisiä: jollekin toimii joku juttu mikä taas jollekin toiselle on ihan myrkkyä. En lähtisi vetämään kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, että elokuvatähti sai sydärin ryhdyttyään kasvissyöjäksi.

    Minä olen ollut vegetaristi kuutisentoista vuotta. Luulisin, että kokeilujakso on riittävän pitkä todistamaan, etten tarvitse lihaa ruokavaliooni. Voin mainiosti, en sairastele juuri koskaan. Terveyteni tsekattiin viime kesänä lääkärin toimesta täyttäessäni 40 vuotta. Ei huomautettavaa.

    Tunnen kuitenkin ihmisiä, jotka ovat kokeilleet kasvisruokavaliota ja alkaneet pidemmällä aikavälillä voida huonosti. Tällaisten ihmisten kannattaa varmaankin syödä silloin tällöin lihaa. Melko varmaa kuitenkin lienee, ettei kukaan meistä tarvitse lihaa jokaisella ateriallaan. Sellainen lihan kerskakulutus on monessakin mielessä hyvin ajattelematonta.

    Jo erilaisten ruoka-aineallergioiden kirjo todistaa sen, että on typerää lähteä siitä, että kaikkien ihmisten pitäisi syödä samalla tavalla. Minä en ainakaan yritä väkisin tuputtaa kasvissyöntiä kenellekään. Kerron siitä tietysti mielelläni jos joku haluaa keskustella asiasta. Esimerkiksi omassa työporukassani (bändi) olen kuitenkin ainoa vegetaristi, en edellytä sitä muilta.

    Ylläolevalla postauksellani halusin vain kannustaa ihmisiä pysähtymään hetkeksi miettimään sitä mitä he syövät. Ruoka on sen verran keskeinen osa elämäämme, että mielestäni kannattaa uhrata ajatus tai pari sille mitä syömme ja mistä syistä.

  28. Tervehdys.
    En enää muista miten tänne eksyin, mutta oli ilahduttavaa lukea keskusteluanne.
    Anssi. En tiennyt että et syö lihaa ja suuret pisteet siitä. *thumps up*
    Itse olen ollut täysvegaani jo yli kymmenen vuoden ajan.
    Tuntuu toisinaan todella oudolta, että nykyisen helposti saatavilla olevan tiedon avullakaan ihmiset eivät ole siirtyneet syömään viisaammin, vaikkakin muutosta parempaan suuntaan on tapahtunut.

    Lisäksi sokerin, suolan, rasvan ja prosessoidun ruoan kulutus on todella outoa. Kuten myös alkoholin ja tupakan.

    Ilmeisesti se on vain niin, että ihminen on heikko ja (anteeksi) tyhmä.

  29. Kiitokset Anssi oivallisesta jutusta. Olen tuon kirjan suomentaja. Päädyin lukemaan juttuasi ja tätä ketjua vasta näin jälkikäteen, kun etsin täsmätietoa siitä, voisiko ihmisen syömän eläinmäärän tosiaan muuttaa simppelisti yksiköiksi, siis että kuinka montaa kanaa lihansyöjä syö vuodessa tms. Aika hankalaa se luultavasti on, ja tuskin mitään absoluuttiseksi argumentiksi kelpaavaa lukemaa löytyy. Lisäksi valtavat numerot eläinten tuhoamismääristä hukuttavat alleen sen tosiasian, että viime kädessä olennaista (toki ilmastonmuutos- ynnä muun keskustelun ohella) on yksittäisen eläimen kokema kärsimys. Omaa kasvissyönnin motivointia varten asian konkretisointi on kyllä minusta hyödyllistä. Itse ajattelenkin usein ruokailtuani, että ”välttyipä taas yksi kana kärsimyksiltä”.

  30. Kasvissyönti on tosi hyvä päätös, hyvä sinä! Suomessa liha kuitenkin harmillisesti pyörii maitotuotannon varassa, koska lihasta suurinosa tulee sen sivutuotantona. Lisäksi maitotuotanto on myös raaempaa kuin lihatuotanto. Munijakanojen elintila on broilerin tilaa pienempi, joten haastan sinut ottamaan askeleen vielä pidemmälle ja kokeilemaan veganismiä. Veganismi on nykyään äärettömän helppoa, ja vaikka kasvissyönnin hyödyt ovat merkittävät, miksi ei tekisi vielä enemmän hyvää itselle, eläimille ja maapallolle. 🙂

  31. Haluaisin vain kysyä, mutta mitä tapahtuu lihatuotanto eläimille sitten jos niitä ei kasvateta, annetaanko niiden juosta vapaina luonnossa vai mitä. Yhtä paljon ne söisivät ja joisivat kuin tiloilla missä ne nykyään kasvavat. Tässä teille pohdittava kysymys ja toivon että tähän vastataan.

Roskapostin vuoksi vanhoista artikkeleista on kommentointi suljettu automaattisesti.